Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) väläytti viikonloppuna Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa vaihtoehtona Natolle. Rauhanmies Tuomiojan sotilaalliset pilvilinnat hämmentävät demareiden Nato-pohdintaa – ja ilmeisesti ihan tarkoituksella, toteaa politiikan toimittaja Vesa Kallionpää kommentissaan.
Eduskunnan ikäpresidentti, pitkäaikainen ulkoministeri ja nykyisen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja aiheutti viikonloppuna hämmennystä sekä Ruotsissa että Suomessa.
Tuomioja kertoi Hufvudstadsbladetin haastattelussa, että Ruotsin sosialidemokraattinen puolustusministeri Peter Hulqvist olisi ehdottanut puolustusministeri Antti Kaikkoselle (kesk.) maiden välistä puolustusliittoa vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle.
Molemmat ministerit kiistivät, että puolustusliittoa oltaisiin valmistelemassa.
Lue lisää: Tuomiojan lausunto suomalais-ruotsalaisesta puolustusliitosta herättää ihmetystä – Ruotsin puolustusministeri kiistää väitteet ja pitää keskusteluja luottamuksellisena
Demarit sekä Suomessa että Ruotsissa pohtivat parhaillaan suhtautumistaan maittensa Nato-jäsenyyteen. Suomessa SDP on kallistumassa Nato-jäsenyydelle myönteisemmäksi, mutta Ruotsissa tilanne on muun muassa lähestyvien vaalien takia herkempi.
Rauhanmies Tuomiojan sotilaalliset pilvilinnat hämmentävät nyt demareiden Nato-pohdintaa molemmin puolin Pohjanlahtea – ja ilmeisesti ihan tarkoituksella.
Poliitikkona Tuomiojalla on toki oikeus politikoida, mutta ulkopoliittiselle johdolle ja varsinkin demaripääministeri Sanna Marinille soraäänet omista riveistä ovat kiusallisia. Sitä ei vaan ääneen voi sanoa.
Hiekkaa Nato-junan rattaisiin
Kannanotoillaan Tuomioja antaa ymmärtää, että Natolle olisi Suomen turvallisuuden kannalta parempiakin vaihtoehtoja.
Esimerkiksi vihjaus Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta voi äkkipäätä kuulostaa komealta. Valitettavasti sellaisen rakentaminen vaatisi myös pitkälti yhteistä ulkopolitiikkaa, lakimuutoksia ja todennäköisesti vuosien valmistelua.
Kahdenvälinen puolustusliitto on monella perusteella epärealistinen, eikä se toteutuessakaan olisi kuin varjo Naton antamista turvatakuista.
Toisaalta Tuomioja korostaa Suomen omien puolustusvoimien kykyä ja yhteistyötä sekä Ruotsin että Yhdysvaltojen kanssa. Se on aika positiivinen arvio Suomen sotamahdista tilanteessa, jossa koko maa miettii, miten Suomen turvallisuutta voisi muuttuneessa tilanteessa pitkäaikaisesti parantaa.
Tuomiojan toiminnan taustalla taitaakin olla tiukkaan pinttynyt Amerikan-inho ja -epäily. Olihan jopa amerikkalaisten F-35 -monitoimihävittäjien hankinta Tuomiojan mielestä turvallisuuspoliittinen virhe.
Tai sitten Tuomioja vain vanhasta muistista vastustaa asiaa, jota enemmistö uhkaa kannattaa. Tuomioja itse sanoo haluavansa avointa keskustelua tilanteessa, jossa Suomi näyttää olevan menossa kohti yhtä vaihtoehtoa.
Me olemme Tuomiojan mukaan nyt yhdessä junassa, joka menee Natoon.
Siispä hiekkaa Nato-junan rattaisiin!
Tuomiojan Nato-junan jarrumiehen rooli on herättänyt myös närkästystä.
Muun muassa sosiaalisessa mediassa on esitetty väitteitä, että Tuomioja pelaisi lausunnoillaan Venäjän pussiin. Noita väitteitä Tuomioja luonnehti Ilta-Sanomien haastattelussa ”ala-arvoiseksi sonnaksi”.
Tuomiojasta demareiden Väyrynen
Hallituspuolue keskusta muutti viikonloppuna historiallisesti Nato-kantaansa. Puoluevaltuusto päätti yksimielisesti, että Suomi voi hakea Naton jäsenyyttä, jos valtiojohto eduskunnan pohdintojen jälkeen siihen päätyy.
Entinen ulkoministeri ja politiikan ikitaata Paavo Väyrynen (kesk.) kuitenkin vastusti. Väyrynen on puoluehallituksen mutta ei puoluevaltuuston jäsen, joten päätöksentekoon hän ei voinut osallistua.
Väyrysen vastustus jäi muutenkin vaisuksi. Hän vain kertoi kielteisen kantansa ja totesi, että valtuusto näyttää jo päätöksensä tehneen. Monissa liemissä keitetty Väyrynen ei tällä kertaa lähtenyt taistoon tuulimyllyjä vastaan.
Tuomioja sanoo, että hän ei ole vielä päättänyt omaa kantaansa mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
SDP:n eduskuntaryhmässä muutamat muutkin Nato-epäilijät vielä miettivät suhtautumistaan Suomen Nato-jäsenhakemukseen. SDP:n puoluevaltuusto päättää puolueen kannan toukokuun alkupuolella.
Väyrysestä poiketen Tuomiojan pitää kuitenkin kansanedustajana ottaa osaa lopulliseen päätöksentekoon eduskunnassa. Silloin Tuomiojan täytyy ratkaista, onko hän enemmistön vai vähemmistön puolella.
Se on kuitenkin selvä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin tekee koko ajan töitä Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja entisiä liennytyshaaveita vastaan.
Jokainen Ukrainassa kuollut nainen, lapsi tai sotilas ja jokainen venäläisten umpimähkään ampuma fosforiammus tai raketti lisäävät suomalaisten halua taata rauha ja turvallisuus Suomen rajoilla.
Vanhaan ei enää ole paluuta.