Luulen selvittäneeni Börje Börgelssonin tapauksen. Börje on ihan oikeasti olemassa, mutta ehdokkaaksi hän ei suinkaan ole halunnut, kirjoittaa toimittaja Alec Neihum.
Helsinkiläinen sisällöntuottaja Börje Börgelsson, jonka nimi tuo mieleen lähinnä Pulttibois-sketsit tai televisiosarja Pasilan, pomppasi viime viikolla esiin Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeen ehdokaslistalta.
Talvipakkasten turruttamaa kansaa nauratti, varsinkin, kun puolueesta mentiin ilmoittamaan, että kyseessä on ihka oikea henkilö, johon oli oltu puhelimitsekin yhteydessä.
Sittemmin kävi ilmi, ettei Börgelssonia oltukaan jututettu.
Eduskuntaryhmän pääsihteeri Harri Lindell arvioi puolueen joutuneen pilan kohteeksi: joku oli täyttänyt ehdokkuushakemuksen ihan läpällä.
Se on hyvin todennäköistä. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että Börje Börgelssonilla on yhtymäkohta Paavo Väyrysen elämään ja tekoihin.
Jäljet johtavat väitöstilaisuuteen
Toimituksessa pohdittiin kohun kuohuessa, että Börje Börgelsson kuulostaa foneettisesti ihan oikealta nimeltä.
Sen oli pakko tarkoittaa jotain – jotain, joka liittyy Väyrysen poliittiseen menneisyyteen.
Suomalaisen politiikan ikuinen mies väitteli tohtoriksi Åbo Akademissa vuonna 1988. Paljon porua herättänyt väitöskirja käsitteli Suomen ulkopolitiikkaa.
Väitöskirjan kustoksena toimi professori nimeltä Dag Börje Börjesson Anckar.
Väyrystä prässättiin neljä tuntia
Itse väitöstilaisuus oli aikanaan melkoinen mediatapahtuma.
Helsingin Sanomien Unto Hämäläinen raportoi tilaisuudesta 8. lokakuuta 1988. Vastaväittäjä Harto Hakovirta hiillosti Väyrystä neljä tuntia, ja opinnäytteestä löytyi sata puutteellista kohtaa. Lopulta väitöskirja silti hyväksyttiin.