Kommentti: Kalle Rovanperä ja kumppanit loihtivat mestariteoksen – Hyundai-pomon hämmästys kertoi kaiken

Kalle Rovanperä ajoi kaksi vuotta sitten Virossa pohja-aikoja omien sanojensa mukaan aina niin halutessaan. Tänä viikonloppuna Gran Canarialla Rovanperä oli niin ylivoimainen, että hän tuntui tekevän niitä jo melkein tahtomattaankin, kirjoittaa MTV Urheilun Mikko Hyytiä.

Rovanperän yllä oli kauden kolmen ensimmäisen MM-rallin jälkeen poikkeuksellisen paljon kysymysmerkkejä. Sijoitus sarjassa oli kuudes, ja takamatka tallikaveri Elfyn Evansiin oli 57 pistettä.

Neljännen osakilpailun jälkeen kysymyksiä on huomattavasti vähemmän. Kauden avausvoitto tuli täydellä pistepotilla, ja ero Evansiin kutistui 43:een.

Historian ensimmäisen Kanariansaarten MM-rallin, kauden ainoan niin sanotun puhtaan asfalttirallin, odotettiin olevan kilpailua sekunnin kymmenyksistä, mutta Rovanperä ajoi tämän arvion roskakoriin heti avauspäivänä.

Muut eivät nimittäin oikein tahtoneet pysyä Toyotan suomalaistähden kanssa samalla kymmenysluvulla edes kilometrin vertaa. Pohja-ajan toisensa jälkeen tehyt suomalainen oli ajoittain jopa hämmästyttävän ylivoimainen.

Rehellisyyden nimissä Rovanperän voittoon on toki liitettävä ainakin pieni alaviite Hyundaita piinanneista vakavista suorituskykyongelmista, joiden vuoksi sarjan toinen mahtitalli ei kerta kaikkiaan saanut autoaan toimimaan, kun alle pultattiin Hankookin uudet kovan seoksen renkaat.

Toisaalta jos pystyy pitämään omia tallikavereitaan pilkkanaan sillä tavalla kuin Rovanperä tänä viikonloppuna teki, on ansainnut kaiken mahdollisen hehkutuksen.

Ja kuten Hyundain tekninen johtaja Francois-Xavier Demaison osuvasti huomautti, Rovanperän tallikaverina sattuu ajamaan yksi kaikkien aikojen (asfaltti)kuljettajista.

– Olemme nähneet suomalaisen kuljettajan voittavan asfalttispesialistin kaikilla pätkillä. Jos me raavimme päätämme, uskoisin myös herra (Sébastien) Ogierin raapivan päätään ja miettivän, miksi ero Rovanperään on niin iso, Demaison sanoi perjantaina Dirtfishille.

Oman ison sulkansa hattuun saavat tietysti myös kartturi Jonne Halttunen sekä Rovanperän etuautossa arvokasta työtä tehneet Juuso Nordgren ja Janne Ferm.

Nuottien merkitystä näillä teillä korostettiin jo ennen kisaa, ja nuotitusjakson tapahtumien valossa tältä osa-alueelta oli löydettävissä tavanomaista enemmän kilpailuetua muihin nähden.

Edun löytäminen lienee vaatinut ainakin istumalihaksia videoiden ääressä tietokoneella, mutta Rovanperä ja kumppanit eivät tätä urakkaa selkeästi kaihtaneet, vaan löivät siltäkin osin kovat näytöt tiskiin.

Poikkeuksellinen pohja-aikavyöry

Ennen tätä Rovanperä oli voittanut vain kerran aiemmin MM-rallin johtamalla sitä lähdöstä maaliin. Tämä tapahtui viime kesänä Latviassa, missä Rovanperä oli nopein heti ensimmäisestä väliajasta lähtien.

Sitä hän oli toki nytkin, mutta kirjautti kuin kirsikaksi kakun päälle nimiinsä myös torstain testi-ek:n.

Kaikkiaan kisan 18 erikoiskoetta tuottivat 15 pohja-aikaa. Tämä sivuaa Rovanperän ennätystä kesältä 2023 Virosta.

Moinen potti yhdessä kisassa on harvinaista herkkua nykymuotoisessa MM-sarjassa, jossa erikoiskokeita ajetaan kisaa kohden tavanomaisesti 15–25.

Saldon voi asettaa mittasuhteisiin myös vaikkapa niin, että tilastosivu eWRC:n mukaan kaikista historian saatossa MM-ralliin osallistuneista kuljettajista 99,3 prosenttia ei ole ajanut 15:tä pohja-aikaa edes koko urallaan.

Viikonlopun pohja-ajoista 12 ensimmäistä tulivat vieläpä putkeen heti rallin alkuun. Edellä mainitun tietokannan mukaan vastaavan pohja-aikakavalkadin oli MM-rallin alkajaisiksi järjestänyt ennen tätä vain kaksi kuljettajaa.

Sébastien Loeb ajoi vuonna 2005 Korsikalla pohjat kaikille 12 erikoiskokeelle. Kyseessä on tähän päivään saakka ainoa kerta, kun yksi ja sama kuljettaja on voittanut kaikki erikoiskokeet. 

Kolme vuotta myöhemmin Saksassa Loeb oli nopein niin ikään 12 ensimmäisellä erikoiskokeella – periaatteessa 13:lla, mutta kisan kuudes erikoiskoe keskeytettiin heti Loebin, Mikko Hirvosen ja Chris Atkinsonin jälkeen yleisön toiminnan vuoksi. Pätkä muutettiin siirtymäksi, ja kaikki muut kuljettajat saivat saman 1,1 sekuntia Loebia hitaamman ajan Hirvosen kanssa. 

Kaikkien aikojen ennätyksen teki vuonna 1975 San Remossa Björn Waldegård vietyään nimiinsä 17 ensimmäistä läpi ajettua erikoiskoetta.

Kolme vuotta edellisestä

Asfalttivoitto oli Rovanperälle uran toinen. Edellinen ja tähän saakka ainoa tuli melko tarkkaan tasan kolme vuotta sitten Kroatiassa, ja se oli samalla viimeisin suomalaiskuljettajan saavuttama ykkössija kestopäällysteellä.

Kuten Demaisonin aiemmista kommenteista voi päätellä, suomalaiskuljettajien asfalttivoitot ovat koko MM-historian mittapuulla äärimmäisen harvinaisia. Kun Monte Carlo -rallia ei oteta huomioon, niitä löytyy tilastoista vain kymmenen.

Markku Alén voitti asfaltilla kolmesti (San Remossa 1978 sekä Korsikalla 1983 ja 1984), Tommi Mäkinen niin ikään: Espanjassa 1997 sekä San Remossa 1998 ja 1999. Näistä viimeisintä on pidetty jopa nelinkertaisen maailmanmestarin uran mykistävimpänä suorituksena.

Ennen Rovanperää kaksi asfalttivoittoa nappasi myös Jari-Matti Latvala, joka oli kahdesti ykkönen Ranskassa: vuonna 2014 Alsacessa ja 2015 Korsikalla.

Viime päivien perusteella 11:ttä suomalaisvoittoa tuskin tarvitsee odottaa ihan niin pitkään kuin tätä kymmenettä.