Hallitus onnistui paikkaamaan Ukrainan tukeen liittyviä epäselvyyksiä paremmin kuin Israel-politiikan erimielisyyksiä. Suuret linjat ovat selviä, mutta yksityiskohdissa piilee riitoja, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Petteri Orpon (kok.) hallituksella ei ole tämänkään päivän jälkeen yhtenäistä linjaa siihen, miten Israelin siirtokuntiin miehitetyillä palestiinalaisalueilla suhtaudutaan.
Demokraatti kertoi, että kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah jätti eriävän mielipiteen juuri siirtokuntakysymykseen tänään ulkopolitiikan johdon eli tp-utvan kokouksessa.
Essayah vahvisti eriävän mielipiteen MTV Uutisille tekstiviestillä.
Lue myös:
Essayah MTV:lle: Jätin eriävän mielipiteen tp-utvassa
Tiedotusvastuu ulkopolitiikasta jätettiin tänään selkeästi pääministeri Orpolle ja tasavallan presidentille Alexander Stubbille. Muut ministerit eivät varsinaisiin haastatteluihin halunneet. Näin pelattiin varmaan päälle se, ettei kukaan mene enää möläyttämään poikkipuolista sanaa julkisuuteen.
Pystyykö hallitus arvostelemaan Israelia?
Israel-politiikka nousi Suomessa kuumaksi aiheeksi, kun ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) äänesti aiemmin YK-kokouksessa sellaisen lauselman puolesta, että Israelin siirtokunnat tuomitaan laittomiksi. Näin myös kansainvälinen oikeus tulkitsee. Samalla lauselmassa esitetään, että Israel vetäytyy miehitetyiltä alueilta.
Käytännössä lauselmalla ei ole minkäänlaista merkitystä itse asiaan. Israel ei koskaan vetäydy Länsirannan siirtokunnista kokonaan. Suurimpia niistä on rakennettu vuosikymmeniä ja ne ovat koteja kymmenille tuhansille israelilaisille. Sanoi kansainvälinen oikeus tai pieni Suomi mitä tahansa.
Sisäpoliittisesti siirtokunnat ovat kuitenkin Suomessa paha kysymys, vaikka etäisyyttä on maantieteellisesti tuhansia kilometrejä.
Kristillisdemokraattien on mahdotonta hyväksyä minkäänlaista Israel-kritiikkiä ja tai Israelin toiveiden vastaisia lausumia. Myös osalle perussuomalaisista Israelin ystävyys vaikuttaa olevan sydämen asia.
Kyvyttömyys tarvittaessa arvostella myös Israelin toimia ei kuitenkaan ole aina Suomen virallisen ulkopolitiikan mukaista, kun rauhaa ja kahden valtion mallia yritetään edistää.
Tp-utva sai tänään aikaan laastarit moneen hallituksen kiistakysymykseen, mutta Israel-Palestiina -ikuisuuskonfliktiin liittyvä haava jäi märkimään.
Ukrainan tukemista ei voi kiistää
Ukraina-päätöksiin liittyvä kompromissi vaikuttaa olevan hallituksen näkökulmasta toimivampi.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviota (ps.) ei pantu kiusallisesti perumaan kohuttua Ukraina-päätöstä, mutta Ukraina-tukeen sisällytetään muulla tavalla tukea myös seksuaalivähemmistöille.
MTV Uutiset kertoi 20. syyskuuta, että Tavio oli päättänyt jättäytyä pois tasa-arvoliittoumasta, joka tuki myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä.
Tavion päätös närkästytti hallituskumppaneista kokoomusta ja Rkp:tä, mutta kristillisdemokraateilta tuli tukea.
Nyt Tavio ja sosiaaliturvaminisiteri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tekevät yhdessä ”jälleenrakennussuunnitelmaa” myös seksuaalivähemmistöjen hyväksi. Orpo kiisti, että Grahn-Laasonen olisi hankkeessa esiliinana.
Suurin oppositiopuolue Sdp ei tähän järjestelyyn ole tyytyväinen. Sdp esitti heti epäluottamusta, koska Tavion päätöstä ei pyörretty. Myös Vasemmistoliitto ja vihreät ovat samalla epäluottavalla linjalla.
Hallitusta on kuitenkin hankala syyttää siitä, ettei Ukrainaa tuettaisi niin paljon kuin voidaan. Aseita ja humanitaarista apua on lähtenyt Suomesta niin edellisen kuin nykyisen hallituksen aikana. Yksimielisesti.
Ainakin pääministeri vakuutti tänään, että myös seksuaalivähemmistöjä tuetaan ja myös perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat tuen takana. Monipuolinen tuki Ukrainalle tässä kai on se pääasia eikä se, minkälaisessa liittoumassa tai suunnitelmassa tuki menee perille.
Epäluottamuslauseen logiikka ei vielä ihan auennut.