Putinin päätös tunnustaa Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet johtaa vääjäämättä myös Suomen ja Venäjän välien kiristymiseen entisestään, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Mirja Kivimäki.
EU:n ja lännen on asetettava Venäjälle voimakkaita pakotteita, ja Suomi on tietenkin osa EU:ta ja pakoterintamaa. Lisäksi tuoreimman Ukrainan kriisin ytimessä on kysymys Ukrainan suvereenista oikeudesta liittoutumiseen. Siten viesti säteilee raskaan painostavana myös Suomeen, halusimme tai emme.
Kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, länsi oli pöyristynyt, mutta suurelta osin voimaton.
Niemimaa vallattiin melkein hissun kissun huomaamatta. Alueelle hiipi raskaasti aseistautuneita, mutta hiljaisia sotilaita - vihreitä miehiä kuten länsi sanoi tai "kohteliaita miehiä" kuten heitä venäjäksi kutsuttiin.
Lännelle tällainen toimintamalli oli uusi ja yllättävä, sille ei ollut konkreettista edeltävää esimerkkiä. Nyt on.
Eli miten kävi viime kerralla?
Sekä EU että Yhdysvallat asettavat Krimin valtauksen jälkeen raskaita sanktioita Venäjälle.
USA katkaisi sotilasyhteistyön ja investoinnit, asetti viisumirajoituksia ja jäädytti varoja. Useat Venäjän valtio-omisteiset pankit joutuvat pakotelistalle. EU asetti henkilöpakotteita, jäädytti varoja, esti viisumeita, kielsi ase- ja kaksikäyttötuotteiden myyntiä ja muun muassa perui EU-venäjä-huippukokouksen.
Mutta tämä oli vasta alkusoittoa
Heinäkuussa keskelle sotatanteretta putosi Malesian Airwaysin matkustajakone, ja kun katse kohdistui Venäjään, uusia pakotteita lisättiin kuukausi kuukaudelta. Myös Venäjä vastasi pakotteisiin omilla vastapakotteillaan.