Kommentti: Ecuadorin kaupungin kaduilla lojuneet ruumiit nousivat otsikoihin – muuten koronavirus on ainakin vielä "rikkaiden tauti"

8:21

Ecuadorin Guayaquilissa kaduilla viruvat koronavirukseen kuolleet ihmiset ovat nousseet otsikoihin maailmalla. Hallitus sanoo alkaneensa siirtää ruumiita kylmäkontteihin, sillä miljoonakaupungin ruumishuoneet ovat täynnä.

Guayaquil voi antaa dystooppisen kuvan koronavirusmaailmasta, mutta pandemia piinaa ainakin vielä tällä hetkellä pahimmin vauraita maita. Niistä 20:sta maasta, joissa on eniten tartuntoja, yksikään ei ole bruttokansantulolla mitattuna köyhä.

Maailmalla pelätään pandemian leviämistä köyhiin maihin ja köyhiin kansanosiin, koska voimavarat ja tieto koronaviruksen hoitamiseksi ovat paljon pienemmät, eikä taloudellisia turvaverkkoja ole.

Kun työ katoaa ja huomenna uhkaa nälkä

Intian 1,3 miljardia ihmistä on määrätty koteihinsa. Maassa on tätä kirjoitettaessa lähes 3 600 todettua tartuntatapausta, 99 on menehtynyt. Se on saapunut myös maan tiiviisti asuttuihin, Mumbain kaltaisiin miljoonakaupunkeihin, joiden ahtaissa köyhemmissä osissa hygieniaolot ovat huonot.

Intian hallituksen sulkumääräys 24.3. tuli rysähtäen, ihmisille annettiin vain kirjaimellisesti tunteja aikaa järjestää arkielämänsä.

Mutta monissa maissa tilastojen, sopimustyösuhteiden, lomautus- ja työttömyyskorvaustukien ja muiden turvaverkkoa antavien toimien ulkopuolella pyörii toinen todellisuus.

Mihin menevät miljoonat siirtotyöläiset, miten kodittomat voivat mennä koteihinsa, kun seiniä ja kattoa ei ole? Miten jokapäiväisen elantonsa hikipajoissa, kaupustelemalla tai muulla satunnaisella ropoja kasaan raapivalla työllä nyt tulevat toimeen perheineen, kun ulkona ei saa olla?

Köyhälle epävarmuus on jokapäiväistä, mutta akuutista näläntunteesta tulee äkkiä voimakas ase. Intian väkirikkaassa naapurissa Bangladeshissa huoli on suuri.

Koronaa jo Amazoniassa, pakolaisleireissä varpaillaan

Koronavirusta kutsutaan myös ”rikkaiden ihmisten taudiksi”. Toisin kuin Suomessa, Nigeriassa tai Brasiliassa tavis ei tuosta noin vain osta lentolippua, pakkaa kapsäkkiään ja ole kohta jossain laittamassa Instagramiin lomatunnelmiaan.

Afrikan kohdalla ainakin toistaiseksi yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tartuntaseurantagrafiikka näyttää vain suhteellisen pieniä punaisia palloja. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tartuntoja on vain nelinumeroinen luku, eniten hi-viruksen raastamassa Etelä-Afrikassa.

Kaikkialla virus ei kuitenkaan ole jäänyt vain rikkaiden vitsaukseksi. Se on löytänyt tiensä Amazonian alueen alkuperäiskansojen pariin. Väistämättä tulee mieleen konkistadorien saapuminen kulkutauteineen 1500-luvulla, vaikka nyt hoitoa periaatteessa on saatavilla.

Maailman pakolaisleireillä ollaan varpaillaan.

Vauraammissa maissa tavallisillakin ihmisillä on kuitenkin keskimäärin paremmat mahdollisuudet saada hoitoa, pysyä kotona, ja saada lomautus- tai työttömyyskorvauksia (Yhdysvallat tässä poikkeaa Euroopasta), kuin vaikka keskiafrikantasavaltalaisella, thaimaalaisella tai elsalvadorilaisella.  

Keneen voi luottaa?

Niiden 20 maan, joissa on eniten tartuntoja, joukossa ovat Iran, Brasilia, Kiina ja Turkki, jotka eivät lukeudu rikkaimpien maiden joukkoon, mutta joissa on paljonkin vaurautta. Kiinassa sadat miljoonat voivat kohtuullisen hyvin.

Mutta mutta. Hyvin toimivilla demokratioilla on puolensa, vaikka joskus toisin tuntuu, kun epävarmuus jäytää.

Vielä epidemiavaiheessa Kiina peitteli tietoja ja rankaisi viruksesta varoittavia. Voiko sen lukuihin luottaa? Sama pätee Iraniin, jonka terveydenhuoltojärjestelmää kansainväliset pakotteet ovat syövyttäneet.

Presidentti Recep Tayyip Erdoganin Turkkikin on maita, Vladimir Putinin Venäjän ohella, missä autoritäärisyys ei herätä luottamusta tiedonkulun oikeellisuuteen. Brasiliassa presidentti Jair Bolsonarolle tärkeintä on olla alfamacho ja viitata kintaalla uhalle.

Tiedon pimittäminen, epäluottamus viranomaisiin, taikausko, salaliittoteoriat, välinpitämättömyys, uskomukset ja uskonnot antavat virukselle elintilaa.

Karachissa Pakistanissa poliisi hajotti viime perjantaina rukouksiin moskeijalle kerääntynyttä väkijoukkoa, joka viis välitti kokoontumiskielloista. Yhdysvaltalaispastorin mukaan pelko on syntiä.  Samaa piittaamattomuutta on Israelissa ääriortodoksijuutalaisten joukossa.  

Kehitysmaissa taudit arkea, osaamista on

Vauraassa pohjoisessa korona on saanut valtiot ja kansalaiset arjen mullistaviin toimenpiteisiin. Tämä on meille uutta ja ahdistavaa.   

Köyhissä maissa toisaalta on kokemuksen tuomaa henkistä kestävyyttä ja käytännön osaamista kulkutauteja vastaan. Tartuntataudit ovat niissä valitettavaa arkea – mikä ei tietenkään tee ebolasta, keltakuumeesta tai malariasta sen vähemmänvaarallisia ja elämää tuhoavia.  

Hyvinvointi on hyvästä. Mutta sillä on myös varjopuolensa.

Silti Guayaquilin kadut jääköön poikkeukseksi tässä pandemiassa.  

Korjaus otsikkoon 6.4. klo 9.30: Guayaquil ei ole Ecuadorin pääkaupunki.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja