Ilmatieteen laitoksella riemuittiin illalla, kun Rosetta-luotaimesta irtautunut Philea-laskeutuja pääsi onnistuneesti laskeutumaan komeetan pinnalle.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ihmisen tekemä laite on millään komeetalla.
Euroopan avaruusjärjestön Esan projekti on kestänyt jo useamman vuosikymmenen ajan, ja Suomi on ollut siinä mukana liki alusta lähtien.
– Me (suomalaiset) olemme panostaneet valtavasti tähän, ja meidän osaaminen on alusta lähtien ollut mukana. Tässä on melkein 40 vuotta tehty töitä homman eteen, ja Suomi on ollut aktiivinen yli 30 vuotta tässä. Kyllähän tämä on nyt iso hetki, sanoo Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimuksen emeritusprofessori Risto Pellinen.
– Tämä on erittäin tärkeä päivä. Sitä voisi verrata Kuuhun laskeutumiseen ihan noin käytännön tasolla. Tässä astutaan nyt askel sellaiseen aikakauteen, jota on toivottu eli mennään komeetan pinnalle ja saadaan tietoa siitä, miten aurinkokunta on syntynyt, mikäli kaikki mittaukset ja suunnitelmat onnistuvat.
Rosetalla ja Philaella on paljon osia, joiden suunnittelussa Suomen Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Ilmatieteen laitoksen suunnittelema PP-instrumentti osui komeetan pintaan ensimmäisenä. Sen tekemisessä on ollut mukana myös useita suomalaisyrityksiä.
– Ilmatieteen laitoksen oma instrumentti kytkeytyi nyt ensimmäiseksi päälle. Sillä mitataan komeetan vesikoostumus. Sehän on hyvin tärkeä kysymys, että ovatko komeetat todella tuoneet veden maapallolle ja onko elämä ylipäätään tullut komeettojen myötä Maahan.