USA 2003. Ohjaus: Catherine Hardwicke. Käsikirjoitus: Catherine Hardwicke ja Nikki Reed. Tuotanto: Michael London, Jeffrey Levy-Hinte. Kuvaus: Elliot Davis. Leikkaus: Nancy Richardson. Pääosissa: Evan Rachel Wood, Nikki Reed, Holly Huter, Jeremy Sisto, Brady Corbet, Deborah Unger, Kip Pardue. Kesto: 100 min.
Catherine Hardwicke tarttuu esikoisohjauksessaan tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen: nuorten tyttöjen vääristyneeseen minäkuvaan. Viime aikoina (erityisesti Amerikassa) on putkahdellut yhä uusia tutkimuksia siitä miten teinitytöt eivät enää käyttäydy kuten teinit vaan kuten tuhlailevat, meikkaavat, laihduttavat, seksiä ja huumeita käyttävät aikuiset - tietenkin vailla aikuisen vastuuntuntoa. Näin tekee myös Kolmetoista -elokuvan nuori nainen, jonka esikuva löytyy tosielämästä.
Muutama vuosi sitten ohjaaja Hardwicke kiinnostui silloisen poikaystävänsä kolmetoistavuotiaasta ongelmalapsesta Nikki Reedistä niin paljon että pyysi tyttöä draamansa toiseksi käsikirjoittajaksi sekä yhteen pääosaan. Yhteistyöstä syntyi kiintoisa kuvaus itsensä hukanneista nuorista ja heidän yhtä eksyneistä vanhemmistaan. Kolmetoista on ehtinyt pokata palkintoja useilla Independent-festivaaleilla.
Mutta vaikka elokuvalla on ansionsa, on sillä myös puutteensa, kuten esikoisohjaukselta sopii odottaakin. Jotenkin keskeneräiseksi jäävä käsikirjoitus kulkee varsin arvattavia latuja, eikä lopputulos onnistu koskettamaan samalla intensiteetillä kuin vaikkapa Larry Clarkin pysäyttävä nuorisokuvaus Kids (1995).
Holly Hunter esittää liian nuorena äidiksi tullutta kampaajaa Melanieta, jonka AA-kokousten, vaihtuvien poikaystävien ja kahdesta lapsesta huolehtimisen täyttämä boheemielämä menee kerralla sekaisin: 13-vuotias tytär Tracy (Evan Rachel Wood) kun ei eräänä päivänä olekaan enää äidin pikku tyttö vaan varasteleva, pilveä polttava ja poikia jahtaava kovis. Syynä on luokan suosittu mutta ongelmainen kuningatar Evie (Nikki Reed), joka yllättäen ryhtyy Tracyn bestikseksi. Hyvästi vanhat nörttikaverit, tervetuloa tosi elämä!
Kielilävistykset, koulupinnaus ja pöllityt kuteet ovat vasta alkua tyttöjen turmatiellä. Nurkan takana vaanivat huumeongelmat, syömishäiriöt, sukupuolitaudit ynnä muut, mutta kun aikuiset eivät osaa asettaa rajoja, mikä voisi pysäyttää kaksi elinvoimaista, toppiasuista tornadoa? Avuksi eivät ainakaan ole ympäristön tarjoamat mallit sairaalloisine vaatimuksineen ulkonäöstä ja seksuaalisesta kokemuksesta. Tyttöjen yhä vaarallisemmaksi ja kaoottisemmaksi muuttuva elämäntapa saa lopulta jopa itseensä keskittyneen Melanien tajuamaan että tosi on kyseessä.
Nikki Reed ja kokenut TV-kasvo Evan Rachel Wood ovat nuoruuttaan hukkaavina teineinä molemmat hyviä, yhtaikaa raivostuttavia ja traagisia hahmoja. Myös Holly Hunter on varsin uskottava vastuuseen pikkuhiljaa havahtuvana hörhöäitinä, jonka tyttärensä kanssa käymä henkien taistelu huipentuu lopussa räjähtävään yhteenottoon. Elokuvaan on pyritty saamaan aiheen edellyttämää energiaa ja rosoisuutta - harmi että pyrkimykset onnistuvat vain hetkittäin. Etenkin teini-ikäiselle yleisölle Kolmetoista on kuitenkin välttämätön nähtävyys.
Teksti: Tuuve Aro
Kuva: FS Film