Millaista on seurustella ulkomaalaisen kanssa? AVA haastatteli kolmea monikulttuurisessa parisuhteessa elävää suomalaisnaista ja kysyi heiltä niin suhteen parhaimmat kuin haastavimmat puolet.
AVA haastatteli kolmea ulkomaalaiseen mieheen rakastunutta suomalaisnaista ja selvitti monikulttuuristen suhteiden parhaat puolet, haasteet ja kysyi missä kulttuurierot näkyvät selvimmin. Kuinka parit näkevät toistensa kulttuurit ja arkiset tavat?
Ghanalainen Jerry*, 32, soitti aluksi suomalaiselle Nellille*, 28, vahingossa. Keväällä 2006 soitettu vahinkopuhelu johti jutteluun ja kavereiksi asti.
– Olimme alkuun kavereita, tutustuimme ja ihastuimme pikkuhiljaa. Hän oli silloin asunut Suomessa alle puoli vuotta, Nelli muistelee.
Nelli kertoo vanhempiensa suhtautuneen seurustelu-uutiseen positiivisesti ja pitäneen Jerrystä heti. Ulkomaalaisuus ei ollut mikään kynnyskysymys, sillä Nellillä oli aiemminkin ollut ulkomaalaisia poikaystäviä. Nyt Suomessa asuva pari on naimisissa ja heillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Avioliitossa on meneillään miettimistauko, mutta välit ovat edelleen hyvät ja pari tapaa lähes viikoittain.
Suomalainen Hanna*, 30, puolestaan tapasi perulaisen poikaystävänsä Danielin*, 25, miehen kotimaassa Perussa. Pari tapasi yhteisen kaverin syntymäpäiväjuhlilla ja juttua riitti koko illan ajan. Daniel ehdotti uutta tapaamista ja nyt yhteistä taivalta on kestänyt jo kolmisen vuotta. Pian Hanna muuttaa kahdeksi vuodeksi Peruun saatuaan sieltä oman alan työpaikan. Myös Hannan ja Danielin vanhemmat ovat suhtautuneet seurusteluun myönteisesti.
– Minua jännitti aluksi kertoa vanhemmilleni, mutta he suhtautuivat todella positiivisesti. Kummankaan vanhemmat eivät ole koskaan kyseenalaistaneet mitään, Hanna kertoo.
Suomalais-italialainen Venla, 27, ja saksalainen Christian, 25, olivat molemmat opiskelijavaihdossa samassa yliopistossa Hong Kongissa keväällä 2011, kun rakkaus syttyi. Pari tapasi heti lukukauden alussa vaihto-oppilaille järjestetyissä juhlissa.
– Vanhempamme suhtautuivat suhteeseemme hyvin ja olivat iloisia puolestamme. Ainoa omia vanhempiani huolestuttanut asia oli kaukosuhteeseen ryhtyminen, Venla sanoo.
Opiskelijavaihdon jälkeen molemmat jatkoivat opiskelua omissa kotimaissaan. Vuoden kuluttua seurustelun alkamisesta Venla muutti Saksaan, jossa suoritti opintoihini kuuluvan työharjoittelunsa.
– Jäin työharjoittelun jälkeen Saksaan asumaan, ja suunnitelmissamme on asua siellä. Parasta on ollut se, että pääsimme vihdoin eroon kaukosuhteesta ja aloittamaan yhteisen elämän samassa maassa, Venla iloitsee.
"Kun kumppani on eri kulttuurista, ymmärrystä vaaditaan paljon"
Kumppanin erilainen tausta on osoittautunut rikkaudeksi, mutta haasteitakin seurustelusta on löytynyt. Alkuun etenkin kaukosuhteessa eläminen on vaatinut kärsivällisyyttä.
– Haastavinta alussa oli ehdottomasti kaukosuhde. Se vaati paljon luottamusta sekä itseensä että toiseen, ja ikävä tuntui välillä sietämättömältä. Kaukosuhteen kuitenkin kesti, sillä tiesimme, että se on vain väliaikaista ja päättyisi alle vuodessa, Venla kertoo.
Venla ja Christian kommunikoivat opiskelijavaihdosta palattuaan aluksi ilmaisten nettipuhelujen kautta. Venla kertoo kaukosuhteesta olleen seurustelun kannalta hyötyäkin.
– Koska vietimme suhteemme ensimmäisen vuoden kaukosuhteessa, jolloin ainoa kommunikointiväline oli Skype, pystymme edelleen puhumaan toisillemme kaikesta. Kaukosuhteessa oli opittava kertomaan kaikki tietokoneen kautta ja toiselle puhuminen oli tärkeää. Tämä taito on säilynyt suhteessamme edelleen. Lisäksi ymmärrämme toisiamme erittäin hyvin, satunnaisista kulttuurieroista huolimatta, Venla toteaa.
Nelli kiittelee löytäneensä monikulttuurisesta parisuhteesta paljon hyvää.
– Parasta on kyky tehdä kompromisseja. Vaikka karikkoakin on ollut, on keskinäinen ymmärrys. Kun toinen on eri kulttuurista, ymmärrystä ja myöten antamista vaaditaan aika paljon. Mielestäni on rikkaus, että on monta kulttuuria ja erilaisia tapoja. Itse pidän kovasti afrikkalaisista tavoista ja heidän perhekeskeisyydestään, Nelli sanoo.
Hannakin on huomannut joustavuuden olevan olennaista monikulttuurisessa suhteessa, etenkin jos osa ajasta eletään eri maissa. Hanna ja Daniel ovat asuneet seurustelunsa aikana pisimmillään puoli vuotta yhdessä ja yhtä pitkän ajan eri maissa.
– Haastavinta on ollut eri maissa asuminen. Olemme kuitenkin joustavia molemmin puolin ja olemme olleet avoimia toisen kotimaata ja kulttuuria kohtaan. Alusta asti on ollut hienoa huomata löytäneensä ihmisen, joka ajattelee asioista niin samalla tavalla. Meillä on samanlaiset tulevaisuuden haaveet ja tavoitteet elämässä, Hanna kertoo.
Suunnitelmallisuus vaihtui fiilistelyyn
Nellistä on mukavaa, ettei parisuhde ole tavallisimmasta päästä. Toisinaan on kuitenkin vähän vaativampaa sovittaa erilaisia tapoja yhteen.
– Esimerkiksi aikataulut ovat Suomessa aika tarkkoja ja afrikkalaisten aikataulu taas ei sitä ole. Tietenkin puoliso on opetellut Suomen tavoille, mutta aina se ei vain mene niin. Turha on silti hermostua, kun asia ei tule siitä muuttumaan. Rahankäyttö on sellaista, että kun rahan olisi hyvä riittää ruokaan vielä kuun lopussakin, niin Jerryllä on tapana käyttää se, mitä on kädessä ja miettiä sitten huomenna mistä sen päivän ruoka saadaan, Nelli kertoo.
Hannakin on saanut huomata, että Perussa asioita ei suunnitella niin pitkälle etukäteen kuin Suomessa.
– Suomalaiset tekevät pitkän tähtäimen suunnitelmia, Perussa olen joutunut totuttelemaan fiilispohjalla menemiseen. Siellä katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan, eikä murehdita liikaa tai suunnitella liian tarkasti edes seuraavaa päivää. Siitä tuli kinaa alussa. Eroavaisuutemme tulivat alussa enemmän esille, kun oli ihan eri tapa tehdä asioita, Hanna kertoo.
Hannan lailla Nelli kokee hankalaksi olla toisinaan pitkiä aikoja erossa puolisostaan.
– Haastavinta meillä on se, että mies haluaa tietysti viettää paljon myös kotimaassaan aikaa. Välillä hän on useamman kuukauden poissa ja se on välillä vaikeaa, Nelli sanoo.
Venlasta suurimmat kulttuurierot johtuvat hänen italialaistaustastaan.
– Koska olen puoliksi italialainen, tulevat kulttuurierommekin ehkä enemmän italialaisen kulttuurin kohdatessa saksalaisen. Minä näytän tunteeni helpommin ja räiskyvämmin kuin mieheni, mikä aiheuttaa hänessä välillä hämmennystä. Muita kulttuurieroja ei oikeastaan ole ollut, sillä Suomen ja Saksan välillä ne eivät ole suuria, Venla sanoo.
Eroavaisuudet suomalaismiehiin?
Naiset epäröivät pitkään, kun heiltä kysytään ulkomaalaisten miesten eroa suomalaismiehiin. Kukaan heistä ei halunnut tehdä yksioikoisia yleistyksiä mistään kansallisuudesta, mutta löysi lopulta jotain eroavaisuuksia suomalaismiehiin verrattuna.
– En osaa verrata Jerryä suomalaismiehiin, kun minulla ei koskaan ole ollut suomalaista puolisoa. Hän on omalla lailla perhekeskeinen, mutta kyllä taloudenpito tiskeineen ja vauvanvaippoineen jää vaimolle. Mitä minulla on kokemusta esimerkiksi omien veljieni kautta suomalaisista miehistä, he kyllä hoitavat taloutta paljon tasa-arvoisemmin. Jerryn mukaan nainen hoitaa kodin ja mies tuo rahan pöytään, Nelli kuvailee.
– Ehkä Perussa otetaan nainen enemmän huomioon ihan pikkuasioissakin. Perussa nainen saa aina täyteen bussiin astuessaan istumapaikan – oli sitten ulkomaalainen tai paikallinen, nuori tai vanha, lapsen kanssa tai ilman. Outoa aluksi oli myös, ettei Daniel antanut minun kantaa kauppakasseja. Kysyin, että miten avuttomana oikein minua pidät, kai nyt osaan kauppakassini kantaa! Daniel puolestaan selitti, että häntä katsottaisiin pahasti, jos tyttöystävä joutuisi kanniskelemaan ostoksia, Hanna nauraa.
– Itsevarmuus on piirre, joka valitettavasti puuttuu monilta suomalaisilta miehiltä, tai sitä on heillä liian vähän. Miehen itsevarmuus on seksikästä ja saa hänet näyttämään silmissäni heti paljon paremmalta. Myös mieheni tyylitaju on loistava; hän tietää, mikä hänen päällään näyttää hyvältä ja kehtaa sen myös näyttää. Lisäksi on todettava – vaikkakin hieman kliseisesti – että mieheni on huomaavainen ja käyttäytyy naisia kohtaan kuin herrasmies, Venla sanoo.
Perhe on paras
Puhuttaessa kumppanin kulttuurin ja kotimaan hyvistä puolista, nousee molemmilla naisilla ensimmäisenä mieleen perhekeskeisyys. Niin Ghanassa, Perussa kuin Saksassa perhe on tärkeä ja siitä pidetään huolta, yhteyttä pidetään aikuisiälläkin päivittäin tai ainakin viikoittain.
– Itselläni on Suomessakin läheinen perhe, mutta Ghanassa on ihan normaalia, että perheen kanssa vietetään aikaa ja siitä pidetään hirveän tarkkaa huolta. Monet suomalaiset eivät välttämättä pidä yhteyttä sisaruksiin tai vanhempiin ollenkaan, mutta Ghanassa tapaaminen on vähintään viikoittaista. Nämä ovat tärkeitä asioita minullekin, Nelli sanoo.
Hannakin on saanut huomata perheen merkityksen eron.
– Minulle suomalaisena on selvää, että vietän palon aikaa erossa vanhemmistani, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, ettenkö jotenkin välittäisi perheestäni tai olisi heidän kanssaan läheinen, ja se on ihan normaalia. Perulaisista tuntuu taas oudolta, etten puhu vanhempieni kanssa päivittäin edes puhelimessa. Perussa perheen kanssa tehdään enemmän asioita, saatetaan lähteä vaikka lauantai-iltana yhdessä ulos syömään ja viettämään iltaa, Hanna kertoo.
Saksalaisetkin saavat Venlalta kiitosta sosiaalisuudestaan ja perheen arvossa pitämisestä.
– Saksalaiset ovat vastoin ennakkoluuloja erittäin helposti lähestyttäviä ihmisiä, ja heillä on hymy herkässä. Vaikka ei osaisikaan saksaa vielä täydellisesti, kannattaa kieltä silti käyttää, sillä saksalaiset arvostavat sitä, jos joku puhuu heidän kieltään. Lisäksi perhearvot ovat täällä erilaiset kuin Suomessa. Perhe on kaikki kaikessa ja perheen kanssa ollaan läheisiä, Venla sanoo.
*Haastateltavien nimet on muutettu.
AVA
Kuvat: Shutterstock (kuvien henkilöt eivät liity juttuun)