Britanniassa kansanedustajat pääsevät tällä viikolla äänestämään enimmillään kolme kertaa siitä, kuinka Britannia eroaa EU:sta. Äänestysten sarja alkaa tiistaina ja jos kolmaskin äänestys ensi torstaina päätyy ei-äänten voittoon, edessä on umpikuja.
Britannian parlamentissa on jo kaksi kertaa äänestetty kumoon brittihallituksen EU:n kanssa neuvottelema erosopimuksen. Tiistaina kansanedustajat pääsevät äänestämään asiasta kolmannen kerran.
Tähän saakka enemmistö kansanedustajista on pitänyt erosopimusta huonona Britannialle. Sopimuksessa määritellään Britannian ja EU:n suhteet brexitin jälkeen. Siinä käsitellään muun muassa kansalaisten oikeuksia, Britannian sitoumuksia EU:n rahoituskehitykseen ja Pohjois-Irlannin ja Irlannin välistä rajakysymystä.
May ostamassa kyllä-ääniä
Pääministeri Theresa May on yhdessä hallituksen kanssa yrittänyt "ostaa" kansanedustajia puolelleen äänestämään kyllä sopimukselle.
Hallitus on luvannut Guardianin mukaan 1,6 miljardia puntaa eli lähes 1,9 miljardia euroa avustusrahajoja kaupungeille sekä luvannut työlainsäädäntöön muutoksia. Nämä lupaukset on suunnattu juuri työvänepuolueen suuntaan. Toive on, että tähän asti ei-leiriä edustavia työväenpuolueen kansanedustajia siirtyisi kyllä-leiriin.
Tämän lisäksi Britannia on yrittänyt taivutella EU-maita hyväksymään takeita siitä, että Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille ei tulisi niin sanottua kovaa rajaa. Tällä hetkellä Irlantia ja Britanniaa erottavaa rajaa ei ole käytännössä ollenkaan.
Jos kansanedustajat hyväksyvät tiistain äänestyksessä sopimuksen, brexit astuu voimaan tämän kuun 29. päivä ja Britannialla olisi siis jatkossakin sopimukselliset suhteet EU:n kanssa.
Jos edustajat kuitenkin äänestävät ei, järjestetään keskiviikkona uusi äänestys siitä, haluavatko kansanedustajat erota EU:sta sopimuksen kanssa vai ilman sitä.
Ollako sopimus vai eikö olla, siinä pulma
Jos edustajat äänestävät sen puolesta, että sopimusta ei tarvita, eroaa Britannia EU:sta ilman sopimusta 29.3. Koska tällöin EU:n ja Britannian välillä ei olisi mitään sopimusta keskinäisistä suhteista, jäljelle jäisivät vain YK:n, WTO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa solmitut sopimukset. Kaikenkaikkiaan sopimukseton tila aiheuttaisi kaaoksen, koska selkeitä toimintatapoja tai lakeja asioiden hoitamisesta ei olisi.
Jos kansanedustajat äänestävät kyllä eli haluavat sopimuksen määrittelevän EU-suhteita, järjestetään vielä kolmas äänestys ensi torstaina.
Koska kansanedustajat eivät tässä vaiheessa olisi hyväksyneet EU-sopimusta mutta haluaisivat kuitenkin jonkinlaisen sopimuksen, äänestettäisiin torstaina EU-eron lykkäämisestä. Näin saataisiin lisäaikaa sopimuksen hyväksymiseen.
Ero voi myös lykkääntyä
Jos kansanedustajat äänestävät tulevana torstaina lykkäämisen puolesta, May pyytäisi EU:n huippukokouksessa 20.-21.3. EU-maita hyväksymään lykkäyksen.
Lykkäämisen pituudesta ei ole yhteisymmärrystä. Yksi päivämäärä olisi kesäkuun lopussa, sillä uusi EU-parlamentti aloittaa työnsä heinäkuun alussa. Uudessa EU-parlamentin kokoonpanossa ei tällä haavaa ole enää mukana brittejä. Jos kuitenkin lykkäys jatkuisi uudelle parlamenttikaudelle, pitäisi Britannian osallistua EU-vaaleihin toukokuussa.
Jos kansanedustajat eivät halua lykkäystä tai EU-maat eivät sitä hyväksyisi, lopputuloksena olisi umpikuja.
Umpikujastakin pitäisi päästä yli, joten tässä vaiheessa kuvaan astuisivat niin sanotut luovat vaihtoehdot tai sitten sopimukseton ero kansanedustajien tahdon vastaisesti. Myös uusi kansanäänestys voisi tulla kysymykseen.