Vesistöön sytytetyt kokot ja kertakäyttögrillit aiheuttivat ihmetystä juhannuksen juhlijoissa.
Juhannuksen ajan Etelä- ja Keski-Suomessa voimassa olleen avotulen sytyttämiskiellon vuoksi kokot jäivät sytyttämättä isossa osassa maata.
Sama päti myös Helsingissä, jossa kokko jäi sytyttämättä niin Seurasaaressa kuin Kultarannassakin.
Palomestari Petri Strandbergin mukaan Helsingin pelastuslaitos sai juhannuksen aikana vain muutamia ilmoituksia koskien avotulen tekoa.
– Pääsääntöisesti ihmiset ymmärsivät toiminnan perusteen ja yhteistyökykyisiä, Strandberg kommentoi MTV Uutisille.
Kertakäyttögrillit olivat myös avotulta
Merkille pantavaa kuitenkin oli, että pelastuslaitos sai juhannuksen aikana useita soittoja koskien kertakäyttögrillejä.
Lain mukaan myös kertakäyttögrillin sytyttäminen maastossa oli juhannuksen aikana kiellettyä.
"Mä ymmärrän ihmetyksen ja sen, että jos tavallinen kansalainen ostaa kaupasta tai kioskista kertakäyttögrillin, niin hän ei varmaan sinällään miellä, että tässä ollaan sytyttämässä avotulta."
– Tämä ei ollut kansalaisille lainkaan selvää. Ne ovat myös avotulta. Jos sen laittaa esimerkiksi kuivalle nurmikolle, niin se on kiellettyä. Jos se laitetaan muuratulle tasolle, niin se ei ole avotulta, hän toteaa.
Strandberg kuitenkin ymmärtä ihmetyksen ja sen, että moni ei tullut ajatelleeksi asian toista puolta.
– Mä ymmärrän ihmetyksen ja sen, että jos tavallinen kansalainen ostaa kaupasta tai kioskista kertakäyttögrillin, niin hän ei varmaan sinällään miellä, että tässä ollaan sytyttämässä avotulta.
Strandberg kertoo, että pelastuslaitos sai pääkaupunkiseudulla juhannuksen yhden ilmoituksen, jossa kertakäyttögrilli oli aiheuttanut maastopalon.
Vesistöön pystytetty kokko puhuttanut ympäri Suomea
Uutisoimme eilen siitä, kuinka Kouvolan Käyrälammella oli sytytetty juhannuskokko vesistöön "erityisluvalla".
Tykkimäen Sauna oli saanut pelastuslaitokselta luvan sytyttää kokon ja kokko loimusikin juhannusaattona railakkaasti keskellä järveä.
Asia aiheutti kovaa keskustelua niin Kouvolassa, kuin muuallakin päin Suomea.
Lain mukaan tulen piti olla metsäpalovaroituksen aikaan eristettynä maapohjasta, jolloin sen tekeminen oli sallittua. Muuten se oli ehdottomasti kiellettyä.
Kysymys kuuluukin, että oliko tällöin kokon tekeminen veteen sallittua? Strandbergin mukaan ei.
– Mun näkemyksen mukaan tää asia on hyvin yksiselitteinen. Lakiin on kirjoitettu, että nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää ilmatieteenlaitoksen antaman ruohikko- ja metsäpalovaroituksen aikana mihinkään.
"Tästä olisi voitu tiedottaa kansalaisia ulospäin reilusti aiemmin"
Oli kokko tehty sitten veteen tai metsään, pitää Strandberg kokkoa ylipäätään aivan eri asiana kuin nuotiota.
– Kokossa on paljon palavaa materiaalia. Se on isompi ja riskialttiimpi. Aivan eri asia kuin nuotio.
Stranberg kokee, että juhannukseen liittyvistä avotulikäytännöistä olisi pitänyt tiedottaa ennemmin ja selkeämmin.
"Harmitusta olisi lieventänyt se, että asiasta oltaisiin tiedotettu hyvissä ajoin jo kesäkuun alussa."
– Harmitusta olisi lieventänyt se, että asiasta oltaisiin tiedotettu hyvissä ajoin jo kesäkuun alussa. Koska lakimuutos on tullut voimaan jo vuoden alusta, olisi tästä voitu tiedottaa kansalaisia ulospäin reilusti aiemmin. Jos ihmiset on tehneet kokon, niin on nähty paljon aikaa ja vaivaa, että paikalle on tuotu poltettavaa materiaalia.
Palomestari kuitenkin muistuttaa, että elämää on juhannuksen jälkeenkin.
– Saahan sen sytyttämättömän kokon myöhemmin sytyttää, kun metsäpalovaroitus on ohi, Strandberg päättää.
