”Koira törmäsi puistossa tolppaan” – korvausvaatimukset yhä mielikuvituksellisempia

”Miksikö virkamies (yli)varovainen? Nyt: meiltä haetaan korvausta siitä, että koira törmännyt koirapuistossa valotolppaan.” Näin kirjoittaa Helsingin kaupungin rakennusviraston tiedottaja Lauri Hänninen viraston Twitter-sivuilla.

Hännisen mielestä osa kansasta on vieraantunut vaatimuksissaan täysin arjesta. Hän viittaa myös viime päivinä mediassa käytyyn keskusteluun kansalaisten omista luistinradoista, joita kaikissa kaupungeissa ei hyväksytä.

– Nyt tuntuu olevan muotia kritisoida julkisuudessa virkamiehiä holhouksesta ja varovaisuudesta, mutta heti jos jotain sattuu, korvauksia vaaditaan ja virkamiehiä ja kuntia syytetään. Meno on vähän kuin Jenkeissä. Jos holhouksesta kerran halutaan päästä eroon, pitää myös osata itse ottaa vastuuta omasta käytöksestä, Hänninen toteaa.

"Talvella käytettävä talvikenkiä"

Hänninen tähdentää, että maalaisjärjen käyttö on sallittua kaupungissakin.

– Suojatien pitää tietenkin olla siinä kunnossa, ettei se ole luistinrata. Jos jalankulkija ylittää kuitenkin katua ajotien kohdalta, kaatuu ja hakee korvauksia loukkaantumisesta, sitä tuskin maksetaan, koska silloin jalankulkija on ollut ihan väärässä paikassa.

– Toisaalta esimerkiksi talvella pitää olla jalassa talvikengät. Sekin on täällä huomattu, että vaikka kaupunki olisi torjunut liukkautta kuinka hyvin, millä tahansa jalkineilla ei talvikelissä pärjää.

Liukastumiset ja autojen kolhut korvauslistan kärjessä

Helsingin kaupungille tuli viime vuonna kaikkiaan noin 500 korvausvaatimusta. Rahallisesti korvauksia haettiin 1,3 miljoonalla eurolla. Korvauksia maksettiin kaikkiaan 700 000 euroa.

Kaupungin rakennusviraston vahingonkorvausasioiden valmistelija Marjo Laine kertoo, että valtaosa kaupungille tulevista korvausvaatimuksista liittyy talvikauden liukastumisiin ja autoille esimerkiksi kuoppaisilla teillä tai työmailla tulleisiin vaurioihin.

Laineen mukaan vaatimusten määrä on lisääntynyt viime vuosina.

– Kyllä loukkaantumisista ja vaurioista valitetaan herkemmin. Ihmiset ovat selvästi löytäneet kanavan. Joskus tuntuu siltäkin, että välillä vain kokeillaan kepillä jäätä.  

"Missä pitää kaatua, että korvataan?"

Laine kertoo, että häneltä on kysytty muun muassa sitä, mistä kaupunki ylipäätään maksaa korvauksia.

– Kerran minulta kysyttiin, missä ja miten pitää liukastua, että se korvataan. Toisaalta useammankin kerran on käynyt niin, että korvausvaatimuksen vahinkopaikka on vaihtunut hylkäävän päätöksen jälkeen. Parhaassa tapauksessa näin on käynyt kaksikin kertaa. Se ei ole kyllä mennyt läpi ollenkaan, Laine naurahtaa.

Erikoisetkaan vaatimukset eivät ole vieneet Laineelta luottamusta kansalaisiin eikä esimerkiksi todistajia yleensä vaadita.

– Totta kai jos asia kuulostaa ihan hullulta, sille pitäisi olla todistaja, mutta yleensä ottaen luotamme kyllä ihmisen omaan sanaan.

Koiratapaus jatkaa kaupungin rattaissa

Lauri Hännisen tviittama koiratapaus on edelleen kaupungin käsittelyssä. Marjo Laine kertoo, että rakennusviraston hylättyä alkuperäisen korvausvaatimuksen koiran omistaja teki kaupungille oikaisuvaatimuksen asiasta.

– Seuraavaksi asia menee yleisten töiden lautakuntaan.