Kohoava otsonipitoisuus voi viedä kissankellot ja ahomansikat

Tieto käy ilmi tänään tarkastetusta väitöskirjasta, jossa simuloitiin Etelä-Suomen ilmasto-oloja vuonna 2050.

Kissankello saattaa olla vaarassa kadota suomalaisniityiltä, kertoo tänään tarkastettu väitöskirja. Myös ahomansikan marjat voivat jäädä tulevaisuudessa pienemmiksi.

Kaisa Rämö ja Teri Kanerva simuloivat Helsingin yliopistossa tarkastetuissa ympäristöbiologian väitöstutkimuksissaan Etelä-Suomen ilmasto-oloja vuonna 2050. He havaitsivat, että kohoava otsonipitoisuus heikentää niittykasvien kasvua. Kolmen vuoden otsonialtistuksen jälkeen niitty-yhteisön biomassa oli 40 prosenttia pienempi kuin tavallisella niityllä. Rämön tutkimuksessa erityisen herkäksi kasviksi osoittautui kissankello.

Tutkimuksessa vuoden 2050 ilmastoa simuloitiin niin kutsutulla avokattokammiomenetelmällä. Luonnollisen kaltaisessa yhteisössä kasvavat luonnonkasvit altistettiin kohotetuille otsoni- ja hiilidioksidipitoisuuksille kolmena peräkkäisenä kesänä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat