Oman pihan hyötytarhasta saa iloa, energiaa, terveellistä ravintoa sekä mukavan kesäisen harrastuksen. Pihamaalla voi kasvattaa vihanneksia, juureksia, hedelmiä sekä marjoja. Omat voimavarat sekä aikaresurssit kannattaa ottaa huomioon, ennen kuin päättää aloittaa hyötypuutarhan kasvattamisen, sillä hyvä sato vaatii aikaa ja vaivaa.
Terveellisen ravinnon ja hyötyliikunnan lisäksi tarha tarjoaa mukavaa silmänruokaa niin itselle kuin naapureillekin. Ennen kasvimaan alulle laittoa on hyvä miettiä, kuinka paljon satoa perhe tarvitsee. Nelihenkiselle perheelle riittää mainiosti 20–30 neliömetrin kokoinen vihannestarha. Mikäli lisäksi haluaa kasvattaa vaikkapa perunaa ja mansikkaa, niille on varattava sama pinta-ala. Kasvimaan koon lisäksi on otettava huomioon muun muassa kasvien tarvitseman valon määrä. Useimmat hyötykasvit vaativat lämpimän ja aurinkoisen paikan pihamaalta, jotta kasvusta tulee onnistunut.
Kevät on puutarhurille tärkeää aikaa
Pihamaan hyötypuutarhassa alkaa aherrus jo aikaisin kevättalvella. Ennen lumien sulamista kasvimaahan tulisi kylvää kalkki, tuhka sekä maanparannusaineet suoraan hangelle. Lumien pikkuhiljaa sulaessa ja maan kuivahtaessa tulisi lumelle kylvetyt aineet muokata puutarhan maaperään, ja lopuksi viljelyalueen pinta pitäisi tasoittaa.
Maaliskuu on useiden hyötykasvien varsinaista kylvöaikaa. Kuun alkupuolella tulisi hyötykasveista kylvää kaali, salaatti, pinaatti sekä erilaiset maustekasvit sisälle taimikasvatukseen. Vastaavasti kuun loppupuolella on kurkkukasvien, maissin, paprikan sekä papujen varsinainen kylvöaika. Vasta toukokuussa aikaisemmin keväällä sisätiloissa kylvetyt kasvit on mahdollista siirtää ulos istutettaviksi. Ennen varsinaista istuttamista kasveja on hyvä karaista paremmin kylmää sietäviksi. Muun muassa kaali, keräsalaatti sekä purjo sietävät karaisua hyvin. Koskaan kun ei voi tietää, vaikka tulisi vielä routaöitä.
