Kongressissa luvassa on riitelyä, tutkintoja ja kulttuurisotia, kirjoittaa MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen.
Marraskuun välivaalien tuloksena republikaanit ottavat edustajainhuoneen haltuunsa, demokraatit senaatin.
Kongressin kamarit on jaettu tiukasti kahtia, mutta erimielisyydet eivät jää puolueiden väliseksi. Yleensä muodollisuutena pidetty äänestys edustajainhuoneen puhemiehen paikasta on saanut draaman ainekset, sillä entisen presidentin Donald Trumpin tukema Kevin McCarthy on ollut vaikeuksissa kerätä omiltaan tarvittavat 218 ääntä (republikaaneilla on yhteensä 222 edustajaa). Moni republikaani vieroksuu McCarthya puhemieheksi henkilökohtaisista syistä ja mikäli äänestys ei mene kerralla läpi, se olisi ensimmäinen kerta sataan vuoteen, kun puolue joutuu järjestämään uudelleenäänestyksen puhemiehen paikasta. Historiallisuuden lisäksi se olisi McCarthylle noloa.
Republikaanien huolena inflaatio, demokraateilla terveydenhuolto
Puolueilla on hyvin erilaiset tavoitteet uudelle vuodelle. Republikaaniäänestäjät ovat pääosin huolissaan inflaatiosta, ruoan ja bensan hinnan noususta ja maahanmuutosta, kun taas demokraatit terveydenhuollosta, ilmastonmuutoksesta, köyhyydestä ja aborttioikeudesta. Uutistoimisto AP:n viikonvaihteessa julkaistussa kyselyssä äänestäjät ovat yhtä mieltä vain siitä, että kahtiajakautunut kongressi tuskin saa merkittäviä aikaan.
Republikaanit ottavat edustajainhuoneen mukana useat komiteat haltuunsa. Republikaanien voimannäytteitä tullaan näkemään erilaisilla tutkinnoilla muun muassa presidentti Joe Bidenin pojan Hunter Bidenin liiketoimista, Meksikon rajan tapahtumista, COVID-19 -viruksen alkuperästä ja Yhdysvaltain kaaottisesta Afganistanin vetäytymisestä. Myös woke-sanaa ja cancellointia tullaan kuulemaan republikaanien suusta usein, sillä puolue kokee olevansa demokraattien kanssa kulttuurisodassa. Republikaaneissa aiotaankin haastaa muun muassa Yhdysvaltain asevoimien monimuotoisuus-ohjelmia ja kriittisen rotuteorian opettamista akatemioissa.
Pelkona perustuslaillinen kriisi
Jos riitelyn odotetaan lisääntyvän, kokemuksen vähenevän. Kolmisen tusinaa kokenutta edustajaa ja puoli tusinaa konkarisenaattoria jättävät kongressin vapaaehtoisesti ja osa heistä kertoo pelkäävänsä perustuslaillista kriisiä. 50 vuotta demokraattisenaattorina toiminut Patrick Leahy kertoo NBC uutisten haastattelussa olevansa huolissaan, että Trump nousee jälleen haastamaan perustuslakia. Monen väistyvän edustajan huolena on, ettei edes perushallinnon pyörittäminen onnistu kahtiajakautuvalta kongressilta.
– Kaksi seuraava vuotta tulee olemaan julman kivualiasta ja se tulee satuttamaan maatamme, sanoi Kentuckyn osavaltion väistyvä demokraattiedustaja John Yarmuth New York Timesin haastattelussa.
Moni väistyvä edustaja pitikin viimeisen puheenvuoronsa Capitol Hillillä vetoamalla uusiin edustajiin, että nämä laittavat Yhdysvallat ja vallanpitäjän vastuun puolueensa edun edelle.