Satu Rämö viettää tänä vuonna perheensä kanssa joulua Islannin Reykjavikissa.
Kirjailija Satu Rämö on asunut Islannissa lähes parikymmentä vuotta ja islantilaisen joulunvieton tavat ovat vakiintuneet hänenkin elämäänsä. Rämö kertoi Huomenta Suomelle lauantaina 21. joulukuuta viettävänsä tänä vuonna joulua pääkaupunki Reykjavikissa, vaikka hän perheineen asuu kauempana Länsivuonoilla pitkän ajomatkan päässä pienessä kylässä.
– Tultiin tänne kaupunkiin, sillä täällä on helpompi tavata sukulaisia ja ystäviä. Islannissa joulu on tosi perhekeskeinen juhla, täällä on isot ruokapidot sitten jouluaattona ja joulupäivänä, ja siitä ne juhlat jatkuu aina sinne uuteen vuoteen asti.
Suomessa joulua vietetään usein arvokkaissa, ehkä haikeissakin tunnelmissa, mutta islantilainen joulu sen sijaan Rämön mukaan on jopa "kreisin viihdyttävä". Hän kuvailee islantilaisen joulunvieton olevan hyvin vauhdikasta ja että siihen valmistaudutaan hyvissä ajoin.
Esimerkiksi Rämön mukaan Islannissa on tyypillistä varata hyvissä ajoin alkusyksystä aika kampaajalle joulukuussa, jotta hiukset näyttävät varmasti hyvälle jouluaattona. Jouluna on myös tyypillistä pukeutua hyvin juhlavasti ja asuja mietitään etukäteen hyvin tarkkaan.
Islantilaisten kuuntelema joulumusiikki no Rämön mukaan varsin duurivoittoista, ja jouluperinteeseen kuuluu 13 eri joulupukkia, jotka aloittavat "joulurallin" jo 12. joulukuuta. Pukit ovat tosin hyvin erilaisia, kuin suomalaisittain on totuttu.
– Ne ovat vähän pelottavia. Lapset laittavat pienen kengän olohuoneen tai keittiön ikkunalaudalle, jonne se pukki tuo aina yöllä lahjan. Ja nyt tänään tulee kymmenes joulupukki, joka on nimeltään "Tirkistelijä", eli sen työ on tirkistellä ikkunoista ja postiluukuista sisälle ja pitää yllä sellaista pientä jännitystä.
Lue myös: Tulivuorenpurkaus yllätti Islannissa asuvan suomalaiskirjailijan
Rämö kertoo, että islantilaiseen kansanperinteeseen pohjaavat pukit ovat trollien jälkeläisiä ja niillä on "vähän ilkeät mielessä". Jouluaattoiltana, jolloin Suomen tapaan myös Islannissa vaihdetaan lahjoja, ei tule lainkaan pukkia kylään vaan perheenjäsenet sekä ystävät jakavat lahjoja keskenään.
Suomalaisesta joulusta Rämö on vakiinnuttanut itselleen yhden, jokavuotisen perinteen: hän leipoo valtavat määrät jouluisia herkkuja, joista saa iloa koko naapurusto.
– Järjestän tällaiset torttusulkeiset. Noin viikkoa ennen joulua, nyt pidettiin tämä viime viikon lauantaina, niin leivoin joku pari- kolmesataa pullaa ja aika monta sataa joulutorttua, keitin kymmeniä litroja glögiä, ja kutsuttiin siis kaikki meidän kyläläiset meille nauttimaan näistä leipomuksistani. Ja nyt kaikki jo kyselevät, kun joulu alkaa lähestyä, että kai meillä on joulukahvit taas tänä vuonna.
– Tästä on tullut sellainen perinne nyt kahdenkymmenen vuoden aikana täällä, että se on se minun juttuni, minun suomalainen asia, leivon suomalaisia asioita, ja ihmiset ovat aivan innoissaan, kun he saavat korvapuusteja ja joulutorttuja, joita tällä Islannissa ei muuten saa missään. Olen tosi ylpeä, että olen onnistunut tällaisen oman, pienen perinteeni tänne luomaan ja pitämään sitä yllä.