Kipsilevyille uusi kierrätysmenetelmä - keräysjärjestelmä puuttuu

Vanhat kipsilevyt kiertoon 1:53

Käytettyjen kipsilevyjen kierrätykseen on kehitetty uusi menetelmä, jota esiteltiin tänään Espoon Ämmässuolla. Murskatut levyt voidaan käyttää lähes kokonaan uusien kipsilevyjen valmistukseen. Kierrätyksen aloittamista hidastaa se, ettei Suomessa vielä ole toimivaa kipsilevyjätteen keräysjärjestelmää.

Käsittelylaite murskaa käytetyt kipsilevyt kipsijauhoksi ja paperiksi. Kipsijauho menee uusien kipsilevyjen materiaaliksi ja paperi voidaan hyödyntää polttamalla energiaksi.

Vielä nyt kipsilevyt kuitenkin päätyvät Suomessa kaatopaikoille tai polttoon.

- Jos kipsi yhdistyy kaatopaikalla biojätteen kanssa, siitä muodostuu rikkivetyä, joka haisee ympäristöön tosi pahalta jo pienissäkin pitoisuuksissa. Polttolaitoksissa kipsi muodostaa pääasiassa tuhkaa, jolloin sitä ei ole mitään järkeä polttaa, seliittää Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n asiakkuuspäällikkö Esa Ekholm.

Kipsilevyjen keräys hankalaa

Virallisesti kipsilevyjä ei ole saanut enää 10 vuoteen viedä kaatopaikalle, mutta niitä on päätynyt sinne sekalaisen rakennusjätteen seassa, kun muita käsittelyvaihtoehtoja ei ole ollut tarjolla.

Suomessa syntyy kipsilevyjätettä arviolta 100 000 tonnia vuodessa. Jotta se saataisiin kierrätettyä uudelleen käyttöön, kipsilevyille pitäisi järjestää erilliskeräys.

- Kipsilevyjä tulee monesta eri lähteestä. Uudisrakennuksilta niitä saa helposti kerätyksi, mutta purkukohteet ovat hankalia. Kipsilevy on kiinni monennäköisissä materiaaleissa. Purkukohteissa keräysmahdollisuudet ovat hankalammat. Tämä kaikki pitäisi ratkaista, koska keräys on a ja o kipsin hyödyntämisessä, pohtii Ekholm.

Likaisemmatkin levyt kelpaavat

Helsingissä ja Lahdessa kipsilevyjen koekeräys toimi niin hyvin, että sitä aiotaan jatkaa. 

Pienet epäpuhtaudet eivät haittaa kipsilevyjen kierrätystä.

- Kipsijätteen ei tarvitse olla täysin puhdasta. Mukana voi olla seinäpinnoitteita, maalia, tapettia, ruuvia ja muita pieniä epäpuhtauksia. Tärkeintä on, että kipsi lajitellaan erikseen ja ettei sekaan päädy muita jätteitä kuten isoja puuharkkoja tai maalipurkkeja, luettelee kierrätyslaitteen omistavan Gypsum Recycling Internationalin markkinointipäällikkö Anna-Maria Kowalik.

Rakennusjätteen kierrätyksessä puutteita

Liikuteltava kipsin käsittelylaitteisto siirtyy paikasta toiseen kipsilevyjen käsittelytarpeen mukaan. Kaksi laitteistoa riittää hoitamaan viiden maan kipsilevyjen kierrätyksen.

- Yleensä tulemme paikalle, kun varastossa on noin 2 000 tonnia kipsilevyjätettä. Sen käsittelyyn kuluu noin kaksi viikkoa, kertoo Kowalik.

Kaikkiaan Suomessa syntyy 2 miljoonaa tonnia erilaista rakennusjätettä vuodessa. Vuoteen 2020 mennessä siitä pitäisi saada 70 prosenttia hyötykäyttöön. Tavoitteen saavuttaminen vaatii kipsilevyjen lisäksi esimerkiksi erilaisten villojen, rakennusmuovin ja tiilien kierrätyksen kehittämistä.

 

Lue myös:

    Uusimmat