Suomi ja Ranska vaativat tiukkaa EU:n ulkorajavalvontaa – kenraali: Ranska ei kykene tehtäviinsä

Ranskan sisäministeri Bernard Cazeneuve on samaa mieltä. Jo tammikuisen Charlie Hebdo -lehden toimitukseen tehdyn iskun jälkeen Ranska vaati, että kaikki tulijat tarkistetaan EU:n ulkorajoilla, myös EU:n passeilla kulkijat. Lisäksi Ranska vaatii yhteistyötä asesalakuljetuksen estämiseksi ja lentomatkustajien tietojen vaihtamista, jonka EU-parlamentti on estänyt tähän asti.

Ranskalainen kenraali Vincent Desportes on varoittanut EU-maiden yhteistyön puutteen ja Ranskan tiedustelupalvelun alasajon vaaroista jo monta vuotta.

Kenraalin saarnaa kuunnellaan vihdoin

Kenraali Desportes'lla on nyt vientiä. Tähän asti sotakorkeakoulun entinen johtaja on saanut saarnata erämaassa, kun hän on jo pitkään varoittanut Ranskan tiedustelupalvelun alasajamisen ja armeijan supistamisen vakavista vaaroista.

Ranskalaisten vahvoja puolia ei ole ikävien asioiden kuuleminen eikä asioiden korjaaminen sen mukaan.  Mieluummin pannaan pää piiloon aivan kuin tehtiin aikoinaan keskustan johtajan Francois Bayroun ja entisen kansalliskokouksen puhemiehen Philippe Séguinin kanssa, jotka jyrisivät Ranskan budjettivajetta vastaan jo esihistoriallisina aikoina.

Mutta nyt on tilanne kenraalin kohdalla kääntynyt. Esimerkiksi hänen kirjansa menevät kuumille kiville.

Tiedustelu hukassa

Torstai-aamuna kenraali Totuudentorvi puhui France Culture -kanavalla. Toissapäivänä kirjeenvaihtaja Helena Petäistö sai kenraalin MTV:n kameran eteen M6-kanavan aulassa, kun hän oli menossa maskeerattavaksi illan debattia varten. 

Viesti oli selvä: Ranskan tiedustelupalvelu on täysrukkauksen edessä. Tällainen meno ei voi enää jatkua – ja nyt kenraali toivoo, että viimeinkin hänen sanaansa uskotaan.

– Valtio ei ole voinut täyttää tehtäväänsä. En ole kovin hämmästynyt tapahtuneesta. Jo vuosikaudet Ranskan valtio nakertaa rahaa puolustus- ja turvallisuusbudjetista antaakseen sitä hyvinvointivaltiolle.

– Presidentti Nicolas Sarkozyn virkakaudella poliisikunnan vahvuutta supistettiin 12 000 hengellä ja armeijaa supistettiin 50 000 hengellä viiden vuoden kuluessa. Nyt valtio ei kykene enää täyttämään keskeisiä tehtäviään. Nyt on pakko hajottaa kaikki palvelut osiin ja rakentaa uudelleen sellainen järjestelmä, että se takaa ranskalaisille sen suojan, jota he tarvitsevat, kenraali kertoo MTV Uutisille.

Mies ei ole järeän kokoinen, mutta selvästi näkee, että hän on laumansa johtaja. Nicolas Sarkozy teki armeijan ja tiedustelupalvelun kapasiteettivähennykset – eikä kenraali Desportes pitänyt suutaan kiinni niiden aiheuttamasta katastrofista.  Hän sai lähteä, eikä hän ole sen jälkeen käsitellyt Sarkozyn nimeä silkkihansikkain.

Sarkozy jakeli kenkää

Berlusconimaiseen tapaan Sarkozy käytti valtaansa täysin omien mieltymystensä mukaan, ja potkuja sateli pitkälle Élysée-palatsin ulkopuolelle. 

Kun Ranskan tv-historian yksi suurimmista kansansuosikeista, pari kymmentä vuotta TF1-kanavan ankkurina ollut "PPDA", Patrick Poivre d'Arvor, erehtyi ensimmäisessä Sarkozyn haastattelussaan kysymään, oliko uusi presidentti tuntenut itsensä vielä vähän pikkupojaksi G7-huippukokouksessa, sai ankkuri lähteä katsojien haukkoessa henkeään.  Se Ranskan television itsenäisyydestä – ja kyseessä oli sentään yksityinen kanava.  Kun suuri Paris-Match -viikkolehti uskalsi julkaista kansikuvassaan Sarkozyn jättäneen vaimon, Cecilian, yhdessä Sarkozyn vanhan kaverin kanssa New Yorkissa, sai valtalehden päätoimittaja potkut. Kenraali Suorasuu sai lähteä, kun uskalsi epäillä, että Ranskan tiedustelupalvelu voisi enää toimia tehokkaasti suurten supistusten jälkeen.

Turvallisuusasioiden tutkija Joël-Francois Dumont kertoi MTV:lle myöhemmin, mikä Sarkozya tässä asiassa riivasi. 

Kaikki Ranskassa muistavat yhä tiukan tilanteen, jossa Pariisin hienostoesikaupunkialueen tuntematon pormestari nousi koko kansan tietoisuuteen. Neuillyn kouluun oli päässyt aseistettu häirikkö, joka piti lapsia panttivankinaan. Nuori kaupunginjohtaja saapui paikalle ja alkoi itse hoitaa panttivankidraaman neuvotteluja.  Hän onnistui tehtävässään niin hyvin, ettei draamassa tullut yhtään ruumista. 

Suurella egolla varustettu pieni mies alkoi pitää itseään turvallisuusasioiden ihmemiehenä, ja pisti asiat uusiksi tasavallan presidentiksi päästyään. Siitä alkoi Ranskan tiedustelupalvelun alamäki, jonka seurauksia maksetaan nyt hirveällä tavalla, kiteyttää kenraali   

– Toivon, että tällä kertaa ranskalaiset ja valtiovalta ovat ymmärtäneet, ettei alennuksella saa turvallisuutta eikä puolustusta. Presidentti Hollanden jo aloittamat sekä ilmoittamat toimenpiteet ovat hyviä, mutta paljon pitemmälle on mentävä ja varattava enemmän rahaa budjettiin ja vahvuuteen. Edessä on pitkä ponnistelujen aika, sillä lähdemme tosi alhaiselta tasolta, varoittaa Desportes.

Hollande puolestaan varoitti heti attentaattien jälkeen, että nyt EU:n "turvallisuussopimus" saa kyllä mennä vakaussopimuksen edelle.

Kenraalilla on selvä mielipide.

– Se on hyvä asia, mutta kyseessä on myös ansa. Ranska ei voi ikuisesti jatkaa velkaantumistaan. On tärkeää, ettei Ranska lisää velkataakkansa samalla kun se lisää turvallisuuttaan.

Kenraalin mukaan myös kaikkien kansalaisten on hyväksyttävä se tosiseikka, ettei Ranskan velkaa voida kasvattaa turvallisuuden kustannuksella.  Ei, vaan ranskalaisilta vaaditaan nyt uhrauksia, joissa on kyse ihmisten tähän asti itsestäänselviltä tuntuneista yksilönvapauksista ja elämän mukavuuksitta, jotta heidän turvallisuutensa voidaan taata.

Rajojen ulkopuolinen ongelma

EU-maiden sisäministerit kokoontuvat nyt perjantaina  Brysselissä: Kenraali Desportes tähdensi Euroopan tärkeyttä:

– Tämä ongelma ulottuu Ranskan rajojen ulkopuolelle.  Kaikki Euroopan maat ovat uhattuina.  Sen olemme tienneet jo kauan. Euroopan maat ovat saaneet osansa attentaateista: Madridissa v. 2001, Lontoossa v. 2005, sitten Brysselissä, Kööpenhaminassa, Pariisissa, Toulousessa. Ne ulottuvat kaikkialle.

– Toivon, että tämä olisi viimeinen varoitus, joka saisi eurooppalaiset viimeinkin toimimaan ja rakentamaan Euroopan yhteistä puolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa. Toivon, että Ranska ja Eurooppa ymmärtäisivät, että tänä päivänä kansallinen itsekkyys on uhka heidän omalle turvallisuudelleen." 

– Siitä on kulunut jo 30 vuotta, kun alettiin rakentaa yhteistä puolustusta.  Nyt nähdään, että vastassa on valtava ongelma: Terroristit, jotka on valmisteltu tehtäväänsä Belgiassa ja jotka tulevat Ranskaan. 

– Tällä kertaa tämä alkaa riittää. Ja kaikkien on ymmärrettävä, että olemme vakavan vaaran edessä. Täytyy todella löytää keino, millä päästä ulos tästä umpikujasta.  Jokaisen maan täytyy luopua järjestelmänsä erityisominaisuuksista; sen sijaan täytyy rakentaa yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka, painotti kenraali Desporte vielä Helena Petäistölle ennen kuin hänet tultiin hakemaan ranskalaiskanavan meikattavaksi.

Presidentin vika?

Tutkija Dumont kertoi myöhemmin MTV Uutisten haastattelussa, että Ranskan tiedustelupalvelu oli toiminut sata vuotta lähes moitteettomasti ennen kuin Sarkozy iski siihen kyntensä.

Maakunnissa se perustui santarmien keräämään tietoon ja Pariisissa tavanomaisen tiedustelupalvelun toimintaan. Tämä vanha hyväksi havaittu järjestelmä toimi mainiosti ja lukuisa määrä iskuja saatiin paljastetuksi suunnitteluvaiheessa.

Ja tunnettua on, että siirtomaahistoriansa takia Ranskan tiedustelupalvelu on perinteisesti ollut hyvin soluttautunut arabimaailmaan. Syyskuun 11. päivän attentaatin aikoihin täällä melkein surkuteltiin amerikkalaisia, joilla ei ollut samaa arabimaailman tuntemusta.  Nyt ei ole enää varaa sellaiseen, päinvastoin.