Kiistelty potilasturvallisuuslaki etenee eduskunnassa loppusuoralle – ratkaiseva muutos: Yksittäiselle hoitajalle ei uhkasakkoa

Lakiesityksestä poistetaan mahdollisuus määrätä uhkasakko yksittäisille työntekijöille, jotka kieltäytyisivät menemästä töihin. Uhkasakko voidaan kohdistaa työntekijäliitoille myös joukkoirtisanomistilanteissa. Kyse ei ole ollut sellaisesta, että poliisi hakisi hoitajia töihin.

Uhkasakkokysymys oli ratkaisevassa asemassa siinä, että Vasemmistoliitto ja vihreät ovat lakiesityksen takana.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä kaikki eivät tule näillä näkymin äänestämään lain puolesta.

– Siitä tällä hetkellä lähdetään, että yhteinen sopu on rakennettu ja sen takana pystytään seisomaan. On toki selvää, että kaikki edustajat eivät ole vielä tähän ehtineet tutustua, joten voin vastata vain omasta puolestani. Nyt on tehty sen verran muutoksia, että kyllä pitäisi kelvata, kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.) muotoili tiedotustilaisuudessa.

Potilasturvallisuuslaki säädetään, jotta potilaiden henki ja terveys voidaan turvata myös työtaistelutilanteissa.

– Valiokunta korostaa, että ehdotetun lain tarkoituksena ei ole tarkoitus estää työtaistelun toteuttamista, eikä voi käyttää työtaistelun murtamiseen tai työvoimapulasta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoo.

Aluehallintovirastoille annetaan mahdollisuus siirtää tai keskeyttää lakko korkeintaan neljä kertaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaa, että työtaisteluoikeuteen kohdistuvien rajoitusten on oltava soveltamisalaltaan ja ajallisesti tarkkarajaisia, välittömään uhkaan perustuvia ja oikeasuhteisia sekä viimesijaisia.

Jos lakossa oleva hoitaja pakotettaisiin töihin, hän saisi 30 prosenttia korkeampaa palkkaa kuin tavanomaisesta työstä.

Oppositiopuolueet kokoomus ja Perussuomalaiset esittävät korkeampaa korotusta, jos aluehallintovirasto velvoittaa työhön.

Viimeinen keino

Töihin voi velvoittaa viimeisenä keinona. Lain mukaan aluksi on neuvoteltava suojelutyön antamisesta, jonka jälkeen on selvitettävä lomajärjestelyjä ja vasta sitten on mahdollista velvoittaa esimerkiksi lakossa olevia työntekijöitä töihin.

Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja se olisi voimassa 31. päivään tammikuuta 2023. Eduskunta käsittelee lakiesitystä sekä perjantaina että tulevana maanantaina. Laki voi tulla voimaan aikaisintaan ensi tiistaina.

Eduskunnassa toivotaan laajalti, että hoitajajärjestöt Super ja Tehy sopisivat nopeasti työehdoista ja palkankorotuksista Kuntatyönantajat KT:n kanssa.

Toistaiseksi valtakunnansovittelijan pakeilta ei ole kuulunut lupaavia viestejä siitä, että sopu syntyisi.

Tehy ja Super ovat varoittaneet niin lakoista kuin joukkoirtisanomisista.