KHO: Laukaan pitseriamurhaaja voidaan karkottaa maasta

Hänet määrättiin tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon.

Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa kymmenen vuotta Suomessa asuneen miehen viime kesänä kotimaahansa Turkkiin ja määräsi hänet Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon.

Turkkilaismies valitti päätöksestä ja perusteli valitustaan muun muassa sillä, että hänen ei ole mahdollista saada hoitoa kotimaassaan tai hänellä ei olisi siihen varaa. Hän myös kertoi olevansa kurdi ja joutuvansa kotimaassaan rasismin kohteeksi. Valituksen mukaan hän olisi myös vaarassa, sillä hän väitti, että hänen surmaamiensa omaiset uhkaisivat tappaa hänet, jos hän palaisi kotimaahansa.

Valitus kaatui hallinto-oikeudessa

Valitus kaatui Itä-Suomen hallinto-oikeudessa, joka päätti viime joulukuussa, että mies voidaan karkottaa Suomesta.

Mies valitti edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen joka totesi muun muassa, että mies ei ole kansainvälisen suojelun tarpeessa ja hän voi saada Turkissa riittävää hoitoa sairauteensa. Mies oli myös käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle. Näin ollen KHO päätyi siihen, että mies voidaan ulkomaalaislain mukaan karkottaa Suomesta.

Karkottamisen täytäntöönpano kuitenkin edellyttäisi vielä, että ennen kotimaahan palauttamista Suomessa annettava tahdosta riippumaton hoito lopetetaan. Näin ollen KHO:n päätös ei suoraan ole tae siitä, että mies karkotettaisiin Suomesta.

THL päättää hoidon lopettamisesta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläisen mukaan THL:n oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta vahvistaa sairaalan esityksen hoidon lopettamisesta. Hän kommentoi asiaa vain yleisellä tasolla, mutta kertoo, että hän ei ole aiemmin saanut pöydälleen vastaavanlaista tapausta.

– Hoidon lopettaminen tehdään mielenterveyslain mukaisesti ja lääketieteellisin perustein THL:ssä, Ahlgren-Rimpiläinen kertoo.

Hänen mukaansa hoito yleensä jatkuu, kunnes potilas on terve, ja vasta sen jälkeen voi tulla kyseeseen siirtyminen kotimaahan.

Mielenterveyslain mukaan myös siirto hoidettavaksi kotimaassa on mahdollista, mutta se vaatii THL:n ja oikeusministeriön selvitystä siitä, mahdollistaako valtioiden välinen sopimus siirron ja selvyyden siitä, voiko siirrettävä saada riittävää hoitoa kotimaassaan.

– Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että tällainen prosessi on juridisesti hyvin monimutkainen, ja vaatii lisäselvityksiä, Ahlgren-Rimpiläinen kertoo.