Yli kaksi kolmasosaa poliittisista kuntapäättäjistä näkee kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena.
Suomalaisten poliittisten kuntapäättäjien näkemykset kuntiensa tulevaisuudesta ovat heikentyneet rajusti, käy ilmi työeläkevakuuttaja Kevan kuntapäättäjäbarometrista.
Barometrikyselyn vastaajista peräti 68 prosenttia kertoi näkevänsä kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena. Edellisessä, vuoden 2022 lopussa tehdyssä barometrissä 45 prosenttia poliittisista päättäjistä näki kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena.
Kuntien johtavasta viranhaltijajohdosta 59 prosenttia pitää tulevaisuutta negatiivisena tai ristiriitaisena. Vuonna 2022 vastaava lukema oli 34 prosenttia.
Poliittisista päättäjistä vain 16 prosenttia näki kuntansa tai hyvinvointialueensa tulevaisuuden positiivisena. Lukema on lähes sama kuin kuntien viranhaltijajohdossa, missä 18 prosenttia näki tulevaisuuden myönteisenä. Edellisessä barometrissä poliitikoista 18 prosenttia ja viranhaltijoista 27 prosenttia näki tulevaisuuden positiivisena.
Taloustilanne kalvaa
Barometrin avoimissa vastauksissa nousi esiin huoli kuntien taloustilanteen lohduttomuudesta.
Suuri osa kuntien poliittisista päättäjistä näkee kuntansa talouskehityksen joko huolestuttavana, heikkona, surkeana tai jopa katastrofaalisena. Pieni osa vastaajista taas näkee kuntansa taloustilanteen tällä hetkellä kohtalaisena, vakaana tai jopa hyvänä.
Kuntien virkamiesjohto kertoo olevansa melko luottavainen tulevaisuuden suhteen, mutta huoli kunnan talouskehityksestä ja palveluverkoston kehityksestä sekä työvoimapulaan liittyvät asiat nousevat esiin useissa vastauksissa.
– Näkymä on kääntynyt yllättävän nopeasti todella synkäksi. Viimeinen vuosi on ollut kunnissa ja hyvinvointialueilla talousuutisten osalta hyvin ikävä ja näyttää siltä, että tämä on nyt tiedostettu myös päättäjien keskuudessa, johtava asiantuntija Ismo Kainulainen sanoo Kevan tiedotteessa.
Kevan helmi-maaliskuun aikana toteuttamaan kyselytutkimukseen tuli yhteensä 947 vastausta, joten tutkimuksen vastausprosentti oli 10,3.
Kyselytutkimuksen Kevalle toteutti Pohjoisranta BCW.