Kesälahti sijaitsee Itä-Suomen läänissä, kahden suurjärven eli Puruveden ja Karjalan Pyhäjärven välissä, lähellä Venäjän rajaa. Kesälahti on Pohjois-Karjalan maakunnan eteläisin kunta.
Opettaja Leila Luukkaisen juuret ovat vahvasti Kesälahdella. Sukunsa hän toteaa olevan ”ikikesälahtelaisia”, Luukkainen itse on viettänyt paikkakunnalla lapsuutensa. Valmistuttuaan Lapin yliopistosta vuonna -86 Luukkainen palasi juurilleen. Tällä hetkellä Luukkainen asuu Kesälahdella miehensä Pentti Ojajärven kanssa.
- Kun olin poissa, tiesin koko ajan, että haluan tänne takaisin. Tämä on minun paikkani, koska tämä luonto on niin hieno ja kulttuurielämä vilkasta.
Kesälahti sijaitsee kannaksella ja sen kauneutta kuvaillaan esimerkiksi Kesälahden laulussa, jonka tekstin on kirjoittanut runoilija, professori Unto Kupiainen: Kesälahti on niin kuin vihreä vyö, jota siintävät järvet kantaa.
- Sen kauniimmin ei oikeastaan tätä paikkaa voi kuvailla. Olettaisin, että suurin osa kesälahtelaisista kantaa näitä järviä sellaisena sielunmaisemanaan.
Järvien läheisyyden tuntee Kesälahdella myös niissä paikoissa, missä järveä ei näy. Vaikka kaikilla kesälahtelaisilla ei ole kesämökkiä, niin kaikilla on kuitenkin mahdollisuus viettää mökkielämää.
- Koska järviä ja lampia on niin paljon, niin kaikilla on kyllä mahdollisuus viettää rantaelämää, kalastella ja retkeillä. Jos on jossakin seudulla pitemmän aikaa, jossa ei näe järviä, niin kyllä niitä voi kaivata ihan hulluna.
Kesämökkiläisiä Kesälahdella käy paitsi Suomesta myös Venäjältä: Pietarista, Petroskoista ja Moskovasta.
- Kyllähän kauniit seudut, järvenrannat ja erityisesti Puruveden hiekkarannat vetävät ihmisiä vaikka mistä.
Laatokan läheisyyden ansiosta ilmasto on suotuisa ja päivät aurinkoisia. Kesälahtea kutsutaankin usein myös Aurinkokunnaksi. Opettaja Leila Luukkainen vahvistaa kunnan sivuilta löytyneen tiedon.
- Kyllä se on ihan totta. Minä olen asunut muuallakin Suomessa ja seuraillut säätiloja. Voin sanoa, että ainakaan meidän kohdallamme lapsuuden kesien aurinkoisuus ei ole harha, vaan ihan totta.
Lemminkäisen tarina on peräisin Kesälahdelta
Kesälahdella on ollut merkittävä vaikutus myös Kalevalan syntyyn. Elias Lönnrot tapasi nimittäin vuonna 1828 ensimmäisellä runonkeruumatkallaan kesälahtelaisen runontaitajan, Juhana Kainulaisen, joka muutaman kesäisen päivän aikana lauloi kerääjälle peräti 2 341 säettä, 57 laajaa runoa.
- Esimerkiksi Lemminkäisen tarina on Kesälahdelta peräisin. Uskon, että ne kirjallisuuden siemenet kantavat sukupolvelta toiselle, koska se on täällä niin juureva juttu, kertoo opettaja Leila Luukkainen.
Kulttuuriperinnettä jatkoi monin tavoin runoilijaprofessori Unto Kupiainen. Kesälahtelaiset ovat edelleenkin ahkeria kulttuuritapahtumissa kävijöitä.
- Sellaista tilaisuutta ei ole, etteikö sinne muutama kymmenen ihmistä tulisi, vaikka siitä ei olisi kellekään sanottu mitään!
Kesälahti on vuosisatojen ajan kokenut rajan kirot. Milloin ovat olleet vastakkain savolaiset ja karjalaiset, milloin venäläiset ja suomalaiset, milloin taas luterilaiset ja kreikan-uskoiset. Aika-ajoin koko tienoo on ollut liekeissä, hävitetty tai autioitunut, mutta elpynyt jälleen.
- Voidaan puhua levottomuudesta, kun tullaan ja mennään ja rajat vaihtuu. Mutta siinä on myös se siunaus. Toisaalta on hieno juttu, että veret ja vedet vaihtuu, kun tuuli käy. Siinä on jotain hedelmällistä.
Asukkaita Kesälahdella on tällä hetkellä 2 351. Luukkainen ei pidä kylän pienuutta huonona asiana, päinvastoin.
- Minusta se on turvatekijä. Koska olen asunut kaupungeissa ihan vieraitten ihmisten keskellä, niin minusta on vain mukava, että naapuri on kiinnostunut minun asioistani. En koe sitä yhtään ahdistavana.
Kesämökkejä Kesälahdella on peräti 1 100. Kesäisin väkiluku kasvaakin 1 500:llä. Tämän lisäksi lomakylät tarjoavat matkailijoille lähes 500 majoituspaikkaa. Tekemistä ja kokemista Kesälahdelta löytyy Luukkaisen mukaan paljon.
- On näyttelyitä ja konsertteja, erilaisia kirjallisuusiltoja ja –tapahtumia. Sen lisäksi on tietenkin mahdollista nauttia kaikista luonnon tarjoamista aktiviteeteista.
Kesälahdella tapaa vaikutteita sekä Savosta että Karjalasta
Mutta ovatko kesälahtelaiset savolaisia vai karjalaisia? Siitä voi Luukkaisen mukaan saada jopa riidan aikaiseksi. Kesälahtelaisten luonne on Luukkaisen mukaan kuitenkin paras mahdollinen.
- Sanotaanko, että savokarjalaisia. Murre on osittain savolaista, osittain karjalaista. On helppo määritellä, että mikä on karjalaisvaikutusta ja mikä savolaisvaikutusta. On vilkkautta ja lupsakkuutta. Minusta avoin uteliaisuus, että ollaan kiinnostuneita ihmisistä, se on se juttu!
Kaikkein hienointa Kesälahdella sen ympäristössä on Luukkaisen mukaan se, että ikivanha ihmisen perimmäinen luontosuhde elää.
- Järvien läheisyys ja metsät sitovat ihmisiä vanhaan. Sitä ei tarvitse ajatella, se vain on olemassa. Luonnon ja kulttuurin limittäin oleminen, se on se tämän alueen anti meille kesälahtelaisille. Se on aarre, joka minulla on aina mukana.
Kesälahdelle pääsee parhaiten junalla Helsingin ja Joensuun välistä rataosuutta pitkin tai valtatietä numero 6. Puruvedeltä on yhteys Punkasalmen kautta Saimaalle ja edelleen Saimaan kanavalle.
Uusi kesäsarja vie kylille ympäri Suomea – vinkkaa kotikunnastasi!