"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön, ja kohoon korkeuksiin ylös." Aleksis Kiven Nummisuutarien Esko tulee eittämättä mieleen, kun katsoo ihmisiä aurinkoisena kevätpäivänä. Pimeä vuodenaika on jäämässä taakse, ja luonto heräämässä eloon. Tämä vaikuttaa myös ihmismieleen: on aika uuden ja valoisuuden. Mikä valosta sitten tekee niin tärkeän?
Valo säätelee meidän pohjoisten asujien elämää hyvin dramaattisesti. Vuoden kierron kuluessa yön ja päivien pituuksissa on valtavia muutoksia verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan. Ihmisen elimistölle ja psyykelle tämä on valtava haaste.
"Kun valoisuus lisääntyy, niin energisyyteni nousee koko ajan. Kyllä auringon valo on vahva elämää ylläpitävä voima." (nainen, 50)
Kaamosmasennusta ja kevätväsymystä
Aivoissa sijaitseva käpylisäke tuottaa tryptofaaniaminohaposta niin sanottua pimeähormoniksi kutsuttua melatoniinia. Melatoniinin erityksessä on sekä vuorokausi- että vuodenaikarytminsä. Ihmisen energisyys ja toimintatarmo lisääntyvät keväällä ja kesällä, kun melatoniinin eritys vähenee. Samoin vaikuttavat esimerkiksi pohjoisen hohtavat lumipeitteet, kun auringonvalo pääsee heijastumaan niistä. Kun melatoniini väsyttää talviaikaan, niin serotoniinitason nousu keväällä puolestaan vaikuttaa valon tapaan, eli se nostaa toimintatarmoa. Kun puhutaan kaamosmasennuksesta tai kevätväsymyksestä, niin taustalla on ilmeisesti se, että jotkut ihmiset reagoivat näin, kun melatoniiniin liittyvä rauhoittava vaikutus jää pois.
"Masennuskauteni jatkuu ihan tuonne helmikuulle. Sitten helpottaa. Kevät ja kesä ovatkin pilvien piirtelyä, kun elämä maistuu taas niin hyvälle." (nainen, 30)
Valo lisää hyvinvointia ja terveyttä
Lisääntyvä valo piristää ihmistä jo siksi, että värit tulevat selkeämmin esille. Näkyvä valohan on auringosta peräisin olevaa sähkömagneettista aaltoliikettä. Valon aallonpituusalueelle mahtuu laaja värien kirjo. Esineen väri riippuu siitä mikä esineeseen imeytyvän tai siitä pois heijastuvan valon aallonpituus on.
