Kesää kohti: Energiaa ja voimaa valosta

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön, ja kohoon korkeuksiin ylös." Aleksis Kiven Nummisuutarien Esko tulee eittämättä mieleen, kun katsoo ihmisiä aurinkoisena kevätpäivänä. Pimeä vuodenaika on jäämässä taakse, ja luonto heräämässä eloon. Tämä vaikuttaa myös ihmismieleen: on aika uuden ja valoisuuden. Mikä valosta sitten tekee niin tärkeän?

Valo säätelee meidän pohjoisten asujien elämää hyvin dramaattisesti. Vuoden kierron kuluessa yön ja päivien pituuksissa on valtavia muutoksia verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan. Ihmisen elimistölle ja psyykelle tämä on valtava haaste.

"Kun valoisuus lisääntyy, niin energisyyteni nousee koko ajan. Kyllä auringon valo on vahva elämää ylläpitävä voima." (nainen, 50)

Kaamosmasennusta ja kevätväsymystä

Aivoissa sijaitseva käpylisäke tuottaa tryptofaaniaminohaposta niin sanottua pimeähormoniksi kutsuttua melatoniinia. Melatoniinin erityksessä on sekä vuorokausi- että vuodenaikarytminsä. Ihmisen energisyys ja toimintatarmo lisääntyvät keväällä ja kesällä, kun melatoniinin eritys vähenee. Samoin vaikuttavat esimerkiksi pohjoisen hohtavat lumipeitteet, kun auringonvalo pääsee heijastumaan niistä. Kun melatoniini väsyttää talviaikaan, niin serotoniinitason nousu keväällä puolestaan vaikuttaa valon tapaan, eli se nostaa toimintatarmoa. Kun puhutaan kaamosmasennuksesta tai kevätväsymyksestä, niin taustalla on ilmeisesti se, että jotkut ihmiset reagoivat näin, kun melatoniiniin liittyvä rauhoittava vaikutus jää pois.

"Masennuskauteni jatkuu ihan tuonne helmikuulle. Sitten helpottaa. Kevät ja kesä ovatkin pilvien piirtelyä, kun elämä maistuu taas niin hyvälle." (nainen, 30)

Valo lisää hyvinvointia ja terveyttä

Lisääntyvä valo piristää ihmistä jo siksi, että värit tulevat selkeämmin esille. Näkyvä valohan on auringosta peräisin olevaa sähkömagneettista aaltoliikettä. Valon aallonpituusalueelle mahtuu laaja värien kirjo. Esineen väri riippuu siitä mikä esineeseen imeytyvän tai siitä pois heijastuvan valon aallonpituus on.

Väripsykologiaan perehtyneet suosivat kodeissaan varsinkin talvella sinistä väriä. Myös täysspektrisissä luonnonvaloloisteputkissa sitä on paljon. Sininen valo on tuttua myös Pohjois-Suomen talvesta, kun valo pääsee heijastumaan valkoisista hangista. Keinovalo on toisenlaista ja sen laadulla meitä myös voidaan tietoisesti harhauttaa. Kaupassa mukavan väriseltä näyttänyt meikkivoide tai pusero onkin luonnonvalossa kaikkea muuta. Kyse on värisävyjä muuttavista valoista. Violetin kasvilampun valossa kaupan nuhjaantuneet hedelmätkin näyttävät juuri poimituilta.

Valo on ihmisen hyvinvoinnille elintärkeää. Talviaikaan työpaikkojen tai kotien valaistus on riittämätöntä, ja monet ihmiset valittavat väsymystään. Ihmiset ratkovat ongelmaa kukin omalla tavallaan: yksi kirkasvalohoidolla, toinen matkaamalla etelään. Kevät ja kesä ovat kuitenkin meille kaikille yhteinen valohoito varallisuudesta riippumatta.

Vuodenaikojen erot valonmäärässä vaikuttavat jaksamiseemme ja viihtymiseemme. Valon määrän vaihtelu näkyy myös syntyvyydessä. Valo antaa mielellemme voimaa, saa meidät jaksamaan ja viihtymään. Jos osaamme pysyä kohtuuden kaidalla polulla, auringonvalo myös kaunistaa ja hoitaa meitä. UV-säteet muodostavat elintärkeää D-vitamiinia iholla ja edistävät kalsiumin imeytymistä elimistössä. Infrapunasäteet puolestaan lievittävät lihaskipuja. Valo siis hoitaa meitä, vaikka emme kaikkea auringosta tulevaa säteilyä silmin havaitsekaan.

Teksti: Anne Martikainen

Kuvat: Shutterstock

Lue myös:

    Uusimmat