Kertakorvauksen enimmäissumma on 2 800 euroa sähkösopimusta kohden.
Hallitus päätti eilen illalla, millä perustein suomalaiset saavat kertakorvauksen talven kalliista sähkölaskuista.
Kertakorvauksen saa hyvityksenä omalla sähkölaskulla aikaisintaan ensi vuoden maaliskuussa, eikä tukea tarvitse hakea erikseen.
– Se tulee automaattisesti ja toivoisinkin, että sähköyhtiöiden asiakaspalvelua ei ruuhkautettaisi tämän vuoksi, työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petteri Kuuva sanoo.
Kertakorvaus lasketaan marras- ja joulukuun sähkölaskujen keskiarvosta. Tukea saa vain sähköenergialaskusta, ei siirtolaskusta.
Omavastuu on 100 euroa kuukaudessa.
Korvausprosentti päätetään vasta myöhemmin, mutta aiemmin on arvioitu, että korvausprosentti voisi olla esimerkiksi 50.
Tuolloin esimerkiksi keskimäärin 500 euron kuukausittainen sähkölasku marras- ja joulukuussa tarkoittaisi 200 euron tukea kuukaudessa.
Tukisumma kerrotaan vielä neljällä, koska hallitus haluaa jakaa tukea neljälle kuukaudelle kertakorvauksena, mutta marras-joulukuun laskujen perusteella. Siten maaliskuussa saatava kertakorvaus olisi 800 euroa.
– Se haluttiin perustaa menneeseen laskuun, jotta tuki ei vaikuta asiakkaiden käyttäytymiseen, Kuuva sanoo.
Keskimääräinen kuukausittainen sähkönkulutus voi olla sähkölämmitteisessä omakotitalossa yli 1500 kilowattituntia. Sähköenergialasku kohoaa yli 500 euroon kuukaudessa, jos voimassa sähkösopimus, jonka hinta on esimerkiksi 35 senttiä kilowattituntia kohden.
Tukea saa enintään 700 euroa kuukaudessa eli enintään 2800 euroa kertakorvauksena sähkösopimusta kohden.
Näillä näkymin tuen saa myös esimerkiksi kesämökille tehtyyn sopimukseen, koska käyttöpaikkojen erotteleminen manuaalisesti olisi työlästä.
Kuuvan mukaan korvausta ei voida kohdistaa suomalaisten tulotason mukaan, koska hallitus halusi maksaa korvauksen sähkölaskujen yhteydessä.
Hintakaton valmistelu jatkuu
Hallitus päätti myös jatkaa hintakaton valmistelua. Käytännössä se tarkoittaisi esimerkiksi että sähköyhtiöt velvotettaisiin tarjoamaan kuluttajille kohtuuhintaisempia sähkösopimuksia, ja valtio kompensoisi erotuksen sähköyhtiöille.
Kuuvan mukaan hintakattoon liittyy ongelmia.
– Hintakattoon liittyy useita haasteita. Jos kaikilla on sama hinta, se vähentää vähittäismarkkinoiden kilpailua, Kuuva sanoo.
Viime viikkoina monet sähköyhtiöt ovat kuitenkin oma-alotteisesti alkaneet tarjota kohtuuhintaisempia sähkösopimuksia.
– Se on erittäin hyvä asia. Julkinen paine on luultavasti saanut sähköyhtiöt liikkelle. Useiden sähköyhtiöiden päätökset näyttäisivät tuovan markkinaehtoisen katon sähkömarkkinoille, Kuuva sanoo.
Onko hintakattoa enää järkevää valmistella valtion toimesta?
– Olemme saaneet tehtävän sitä valmistella, ja toimimme tämän toimeksiannon mukaisesti.
Omakotiliitto pitää hallituksen eilen linjaamia toimia oikeansuuntaisina. Hallituksen aiemmin päättämät toimet, kuten sähkövähennys ja -tuki lasketaan ensi vuoden sähkölaskujen perusteella.
– Nämä näyttäivät oikeamman suuntaisilta. Näin saataisiin tukea väliinputoajille, joista meillä on ollut huoli, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander sanoo.
Omakotiliitto toivoo kuitenkin myös pidempiaikaista hintakattoa.