Euroopan parlamentin liikenne- ja viestintävaliokunta äänesti tänään aloitteesta, jonka mukaan kellojen siirtely lopetettaisiin EU-maissa pysyvästi.
Valiokunta tukee kellojen siirtelyn lopettamista vuoteen 2021 mennessä, mutta ei ota kantaa siihen, tulisiko jäsenmaiden jäädä kesä- vai talviaikaan.
Kellojen siirtämisestä luopuminen oli yksi viime syksyn suosituimmista puheenaiheista. Siirtelystä luopumisella on ilmeisen laaja kansalaiskannatus ja virallinenkin Suomi kannattaa nopeaa kellojensiirrosta luopumista.
Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari (sd.) on sangen varma siirtelystä luopumisen aikataulusta.
– Nyt jo voidaan sanoa, että kelloja siirretään viimeisen kerran vuonna 2020, Jaakonsaari sanoi jämäkästi Brysselistä MTV Uutisille jo ennen valiokunnan äänestystä.
Jaakonsaari sanoo, että kellojensiirtelystä luopumisella on Euroopan parlamentissa laaja tuki.
Muutosta käsitellään kuudessa eri valiokunnassa, jotka kaikki ovat myötämielisiä muutokselle. Jaakonsaari on itse sisämarkkinavaliokunnan jäsen. Valiokunta asettui viime viikolla kannattamaan kellojensiirtämisestä luopumista.
Valiokuntakäsittelyn jälkeen luopumisesta äänestetään Euroopan parlamentin täysistunnossa.
– Täysistunto käsittelee asiaa kahdessa viimeisessä istunnossa, joko maaliskuussa tai huhtikuussa. Nyt on se tunnelma, että enemmistö on tämän hankkeen takana. Parlamentin kanta tulee olemaan yllättävänkin yksimielinen.
EU:n uskottavuus uhattuna: "Paljon on pelissä"
Muutos voisi vielä kariutua tai viivästyä, jos EU:n jäsenmaiden hallitusten muodostama Eurooppa-neuvosto asettuisi kellojen siirtelystä luopumista vastaan. Tällaista ei kuitenkaan ole Jaakonsaaren mukaan näköpiirissä.
– Pahin uhkakuva voisi olla, että jäsenmaissa herää vastustus, mutta en usko siihen, sillä asia on jo näin pitkällä.
Jaakonsaari näkee kellojensiirtopäätöksen kysymyksenä koko Euroopan Unionin päätöksenteon uskottavuudesta.
– Tästä asiasta kysyttiin kansalaisilta ja useita miljoonia antoi vastauksensa. Jos tällaista asiaa, joka kansalaisesta tuntuu yksinkertaiselta, ei pystytä ratkaisemaan, silloin moni varmaan kysyy, mitä asiota Euroopan Unioni pystyy yleensäkään ratkaisemaan. Sillä tavalla tässä on paljon pelissä, Jaakonsaari sanoo.
Myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on samaa mieltä tiedotteessa.
– Suomalaisten ja muiden EU-maiden kansalaisten viesti on ollut harvinaisen selvä: kellojen siirtelystä halutaan luopua.
Jaakonsaari viittaa Euroopan komission viime kesänä tekemään laajaan kyselyyn, jossa yli 80 prosenttia kannatti kellojensiirtämisestä luopumista. Vastauksia kyselyyn tuli liki 4,6 miljoonaa.
Väestömäärään suhteutettuna vastauksia tuli Suomesta neljänneksi eniten. Enemmän vastauksia saatiin vain Luxemburgista, Saksasta ja Itävallasta. Jaakonsaaren kokemuksen mukaan Etelä tai Länsi-Euroopassa ei ole käyty lainkaan niin vilkasta keskustelua kellojen siirron päättämisestä, kuin mitä pohjoisemmassa Euroopassa on käyty. Hän arvelee, että asian taustalla on useita syitä.
– Italialaiset ja ranskalaiset mepit [=Euroopan parlamentin jäsenet] pitivät tätä ehdotusta kummallisena ja merkityksettömänä, sillä heidän maissaan ei ole käyty keskustelua kellojen siirrosta kun taas meillä Suomessa ja muualla pohjoisessa keskustelu oli hyvin aktiivista. Ehkä meillä seurataan sittenkin aika tiiviisti näitä Eurooppa-asioita, ja ihmiset tietävät aika paljon, missä mennään. Meillähän myös hallitus ja ministeri Berner oli aktiivinen asiassa ja sekin saattoi vaikuttaa keskustelun ilmapiiriin.
EU-päätöksen jälkeen Suomen on valittava kesä- tai normaaliaika sekä aikavyöhyke
Kellojensiirtämisestä luopumisella näyttää olevan laaja kannatus kansalaisten keskuudessa. Kun Euroopan Unioni saa ehkä jo kevään kuluessa tehtyä asiasta päätöksen, pallo siirtyy EU:n jäsenmaille. Jäsenmaiden on päätettävä, haluavatko ne noudattaa kesä- vai niin sanottua normaaliaikaa eli talviaikaa.
Ministeriön järjestämä lausuntokierros kellojensiirtelystä luopumisesta saatiin päätökseen marraskuussa. Ministeriö kysyi lausuntoja yhteensä 24 taholta. Jokainen lausunnonantajista kannatti kellojen siirtelystä luopumista.
Kansalaisten käsityksiä asiasta ministeriö kysyi viime vuonna suuren suosion saaneella otakantaa.fi-kyselyllä. Kyselyyn tuli 680 000 vastausta. Vastaajista noin 52 prosenttia kannatti kesä- ja 48 prosenttia talviaikaa.
Myös valtioneuvosto on alustavasti asettunut pysyvän talvi- eli normaaliajan kannalle. Talviaikaa pidetään parempana kansanterveydellisten syiden mutta myös arvopaperimarkkinoiden kannalta. Suomen kantaan saattaa kuitenkin vaikuttaa vielä vaikuttaa se, minkä päätöksen Suomen lähivaltiot eli lähinnä Ruotsi ja Tanska tekevät.
Kellojen siirrosta luopumista valmistelevasta liikenne- ja viestintäministeriöstä sanotaan, että nyt odotetaan EU-tason päätöstä asiasta. Kun EU on päättänyt luopua kellonsiirtämisestä, tulee aika tehdä Suomen omat päätökset.
– Eurooppa-neuvoston täytyy sitten omassa menettelyssään sopia aikavyöhykkeet järkevästi, ettei tule mitään epäloogista aikävyöhykepolitiikkaa, Jaakonsaari sanoo.
Euroopan parlamentin tämän vaalikauden jälkeen jättävä Jaakonsaari ei suostu paljastamaan henkilökohtaista kantaansa siitä, olisiko kesä- vai talviaika hänen mielestään Suomelle parempi.
Lopullisen päätöksen Suomessa noudatettavasta ajasta tekee eduskunta.