Tänään tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Suomen historian pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen astui virkaansa. Samana päivänä alkoi yleislakko, joka on laatuaan tuorein Suomessa.
Tuona päivänä Helsinki näytti lumiselta ja liukkaalta. Eduskuntatalolla oli mustanaan ihmisiä ja Puolustusvoimat sen edustalla olivat kunniakomppaniassa.
Väistyvä presidentti J. K. Paasikivi piti seremoniassa puheen eduskunnalle. Kekkonen puolestaan antoi juhlallisen vakuutuksensa.
Kekkonen oli presidenttinä yhtäjaksoisesti vuoteen 1981, eli yli 25 vuoden ajan. Hänen viimeinen kautensa keskeytyi sairauteen. Tuolloin Kekkonen oli jo 81-vuotias.
Tarkkoja tietoja sairastumisesta ja sen mahdollisista vaikutuksista presidenttinä toimimiseen ei ole käsitelty julkisuudessa. Kekkonen kuoli vuonna 1986.
Yleislakosta vain muodollinen voitto
Palkansaajajärjestö SAK pysäytti Suomen samana päivänä aloittamalla yleislakon. Kyseessä oli viimeisin Suomen kolmesta täysimittaisesta yleislakosta.
Yleislakko kesti 19 päivää ja päättyi 20.3.1956. Se johti 6-10 prosentin palkankorotuksiin. SAK:n voitto jäi kuitenkin pitkälti muodolliseksi, sillä teollisuus sai vero- ja maksuhelpotuksia ja inflaatio söi ansiotason nousun nopeasti.
Yleislakko myös kiihdytti SDP:n sisäisiä erimielisyyksiä, sillä muun muassa Väinö Tanner vastusti sitä.
Ratsupoliisit seuraamassa lakkolaisia Mannerheimintiellä Helsingissä yleislakon aikana 1956.
Kuvaa Urho Kekkosen virkaanastujaisista eduskunnassa 1. maaliskuuta 1956. Vasemmalta Eduskunnan puhemies K. A. Fagerholm, presidentti J. K. Paasikivi ja presidentti Kekkonen.