Kehitysmaan kummilapseksi valitaan usein tyttö

Esimerkiksi SOS-Lapsikylän kummeista näin tekee kaksi kolmesta. Planilläkin valtaosa. Ne, jotka valitsevat itse, valitsevan useammin tytön. 

Suomen suurista kummijärjestöistä esimerkiksi Planin ja World Visionin uusista kummeista noin 60 prosenttia on valinnut viime vuosina tytön. 

– Tietoisuus tyttöjen oikeuksien toteutumisen tärkeydestä on lisääntynyt, ja sillä on ollut vaikutusta kummilapsen valintaan, arvioi markkinointijohtaja Kirsi Mettälä Planistä. 

Tutkimuksissa on osoitettu, että tyttöjen tukeminen kannattaa. Esimerkiksi koulutettujen äitien lasten on todettu selviytyvän viisivuotiaiksi todennäköisemmin kuin kouluttamattomien äitien lasten. Naiset myös sijoittavat suuremman osan tuloistaan koko kotitalouden hyväksi kuin miehet. 

Saako tyttöjä suosia? 

Sukupuolen ja kehityksen kysymyksiä tutkinut Elina Oinas Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitokselta pitää tyttöjen suosimista hankalana. 

– Ei ole huuhaata, että tyttöjen asemaa parantamalla saadaan isompi kehityspyörä pyörimään. Monessa paikassa tytöt todellakin tarvitsevat uusia mahdollisuuksia, ja niitä pystytään rahoittamaan tällä tavalla. 

Oinasta huolestuttaa kuitenkin se, että usein tyttöjen asemaa ajavissa kampanjoissa luodaan miehiä demonisoiva kuva. 

– Suunnittelevan tahon pitää tarkkaan miettiä maskuliinisuuden ja pahuuden yhdistämistä. Mielikuvat ovat aika vaarallisia ja luovat kahtiajakoa. 

Oinas arvelee, että avun personoiminen on helpompi tapa saada lahjoituksia. Henkilökohtaisen kokemuksen tärkeys on huomattu järjestöissä. 

Kummilapsi valitaan mielellään esimerkiksi maasta, jossa on itse vieraillut tai josta on muuten kiinnostunut. Anna Pollari World Visionista kertoo, että kummilapsen sukupuoli ja ikä valitaan mieluusti myös sen mukaan, minkä ikäisiä omat lapset tai lapsenlapset ovat. 

– Kummiudesta tulee lasten kanssa yhteinen juttu ja lapset oppivat, millaista lasten ja aikuisten arki on jossain muualla.