Kävelykaduista toivotaan keskustojen piristysruiskeita

Tampereella pääväylän elävöittäminen on kuitenkin saanut yrittäjät varpailleen. Huolena on kaupankäynnin näivettyminen, jos asiakkaat eivät pääse autoillaan lähelle.

Kävelykatu parhaimmillaan:

– Sijaitsee useimmiten elävän kaupunkikeskustan kaupallisessa, aktiivisessa ytimessä.

– Voidaan saavuttaa eri liikennemuodoilla, myös henkilöautolla mielellään 200 metrin ja korkeintaan 400 metrin kävelyllä.

– Runsaasti lauantaina auki olevia erikoisliikkeitä ja muita kivijalkakauppoja.

– Viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita tyylikkäästi kalustettuine ulkoterasseineen.

– Katupinnat toteutettu laadukkaasti esim. luonnonkivestä.

– Taitavasti valaistu, jotta vetää puoleensa myös pimeinä vuodenaikoina.

– Katusulatus talvella helpottaa liikkumista ja lisää houkuttelevuutta.

– Paljon tapahtumia ympäri vuoden, myös yllätyksellisiä ”stand up” -esityksiä.

– Voi kasvaa laajemmaksi kävelykeskustaksi.

Lähde: Elävät kaupunkikeskustat ry

Kävelykadut ovat hitaasti mutta varmasti lisääntyneet sen jälkeen, kun Suomen vanhin kävelykatu rakennettiin Tammisaareen 1966. Kävelykatuja oli viime vuonna 34 kaupungissa runsaat 13 kilometriä.

Uudet kävelykadut ja -alueet ovat laadukkaita, kerrotaan Elävät Kaupunkikeskustat ry:stä. Niiden piirteitä ovat hyvä valaistus, laadukkaat kadunkalusteet ja parhaimmillaan luonnonkivi. Katu voi myös olla lämmitetty.

– Hyvä kävelykatu on vilkas kauppakatu, summaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen.

Esimerkkinä on ehkäpä Pohjoismaiden paras kävelykatu Jyväskylässä, jossa ihmisvirrat ja intensiteetti ovat huikeita.

– Siellä harjun ja rautatien välissä oleva keskusta on hyvin tiivis. Kävelykatu on selkäranka, johon kauppakeskukset ja jopa matkakeskus kytkeytyvät. Myös pysäköintipaikkoja löytyy riittävästi. Tosin tori hakee vielä paikkaansa. Parasta olisi kävelykadun ja torin liitto, kuten Turussa.

Betoniporsas ei riitä

Lemminkäisen mukaan erikoistavarakaupat ja ravintolat ratkaisevat keskustan elävyyden. Niitä pitäisi elävässä kaupunkikeskustassa olla vähintään puolet.

Myös investointien on hänen mukaansa oltava uskottavia. Pinnalliset toimet harvoin onnistuvat.

– 1970-luvulla tehtiin eräässä kaupungissa kokeilu, jossa katu eristettiin betoniporsailla. Se ei toiminut. Jopa hautausurakoitsijan liikevaihto puolittui. Kävelykatu on investointi, jossa on tehtävä laadukasta jälkeä ja jonka pitää vahvistaa elinkeinoelämää.

Aina ei tarvita puhdasoppista kävelykatua, vaan vaihtoehtona voi olla hidasliikennekatu. Tärkeää Lemminkäisen mielestä kuitenkin on, että kadulla ei ole läpiajoliikennettä. Parkkipaikkoja pitäisi olla 200 metrin tai maksimissaan 400 metrin päässä.

Vääntöä Hämeenkadusta

Tampereella kiistellään Hämeenkadun elävöittämisestä. Viime kesänä kadun itäpää pyhitettiin joukkoliikenteelle ja henkilöautoille annettiin lähtöpassit. Kokeilu jatkuu ensi vuoden loppuun. Tänä kesänä muutoksia haluttiin jatkaa kaventamalla ajorataa ja rakentamalla kadunvarteen oleskelualueita.

Suunnitelma kaatui yhdyskuntalautakunnassa, mutta pormestari Anna-Kaisa Ikonen käytti asiassa harvinaista otto-oikeutta. Kaupunginhallitus siunasi lopulta kokeilun äänin 8–2.

– Hämeenkatu on Tampereen pääkatu. Ei ole yhdentekevää, millainen sen rooli on, ja onko siellä tilaa ihmisille ja tapahtumille, Ikonen sanoo.

Hän muistuttaa, että suunniteltu ratikka muuttaisi myös Hämeenkadun roolia. Kokeilulla voidaan kerätä kokemuksia pitemmän ajan visioita varten.

Osa yrittäjistä on kritisoinut kokeilua. Vastustajat keräsivät adressin, johon tuli parisataa nimeä. Asia mietityttää myös Mira Herttuaa, joka pitää ravintola Bistro Naapuria Tuomiokirkonkadulla, lähellä Hämeenkatua.

Myös Tuomiokirkonkadun kävelykatuosuutta aiotaan laajentaa. Herttua pelkää aiempien kokemustensa perusteella, että kävelykatu lisää häiriköintiä alueella.

– Hämeenkadulla ja sen poikittaiskaduilla on myös paljon erikoisliikkeitä. Jos parkkipaikat poistetaan, asiakkaat eivät voi piipahtaa tekemässä täsmäostoja.