Tiukat korona-toimenpiteet näkyivät vähäisinä kausi-influenssapotilasmäärinä tehohoidossa, kerrotaan HUS:in johdosta. Kyseinen tehohoidon potilasmäärä jäi vähäiseksi HUS:n lisäksi Turun ja Oulun alueilla.
Asiantuntijan mukaan ilmiö näkyi myös tavallista selvästi vähäisempänä influenssakuolleisuutena.
– Kuolleita oli selvästi vähemmän, toteaa HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Viimeisin kausi-influenssa vei HUS:ssa tehohoitoon asti vain 25 potilasta. Se on kolmas- tai neljäsosa normaalivuodesta.
– Normaalisti näitä potilaita on 50 - 100. Ja muutama vuosi sitten, kun oli sikainfluenssa, niin potilaita oli lähemmäs 120, kertoo Mäkijärvi.
Pohjois-Pohjanmaalla toissavuonna 60, tänä vuonna 6
Vastaavasti Varsinais-Suomessa toissatalvena tehohoitoa kausi-influenssaan tarvitsi seitsemän potilasta, mutta viimeisimpänä kautena vain yksi.
Oulun seudulla influenssatehohoitotapauksia oli viime vuonna 43, tänä vuonna niitä on kertynyt vain kuusi.
– Tämän vuoden luku 6 potilasta on poikkeuksellisen matala verrattuna esimerkiksi viime vuoteen (43 potilasta) tai sitä edelliseen vuoteen (60 potilasta), kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen.
Sen sijaan Tampereen ja Kuopion sairaaloiden alueilla vastaavaa ilmiötä ei ole nähtävissä.
"Kaikkien tarttuvien esiintyvyys väheni"
Mikä rajua pudotusta selittää?
– Sama ilmiö kuin ylipäätään tartuntatautien osalta koronaepidemian aikana. Kun ihmiset noudattivat tunnollisesti rajoitustoimiin liittynyttä fyysisen etäisyyden ottamista, parannettua käsihygieniaa ja muita vastaavia toimia, kaikkien tarttuvien esiintyvyys väheni. Influenssa on näistä tavallisimmin tehohoitoon johtava ja se selittää tehohoidon tarpeen vähenemistä, kertoo johtajaylilääkäri Mikko Pietilä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.
– Pudotus saattaa johtua koronaepidemian vuoksi säädetyistä laajoista rajoittamistoimenpiteistä. Toisaalta influenssakaudet eivät ole veljiä keskenään ja luonnollistakin vaihtelua esiintyy paljon, arvioi Korpelainen.
HUS:ssa arvioidaan korona-toimenpiteiden ja eristäymisen olevan suurin syy vähäisiin influenssa-potilasmääriin. Lisäksi käsihygienialla on ollut merkitystä. Ja toki kaudetkin ovat keskenään erilaisia.
"COVID-19 jää kiertelemään keskuuteemme"
Asiantuntijan mukaan yksi tärkeä tekijä ilmiössä oli toimiva rokote ja hyvä kattavuus. Yhtä lailla koronaan odotetaan rokotetta kuumeisesti.
Onko käytännössä todennäköistä se, että koronasta tulee jokavuotinen, pysyvä ilmiö?
– Tällä tavalla asiantuntijat arvelevat. Että niin kuin muutkin korona-virukset, SARSit ja vastaavat, ovat jääneet kiertämään maapalloa, niin myöskin COVID-19 jää kiertelemään keskuuteemme. Toivottavasti se rokote keksitään mahdollisimman pian, pohtii Mäkijärvi.