Kasvisterolit ovat nousseet varsinaiseksi "kuumaksi ryhmäksi" elintarvikeyritysten kehittäessä kilvan erilaisia terveysvaikutteisia tuotteita. Markkinoilla jo olevien Raision Benecolin ja Unileverin Becel pro.activen lisäksi Suomen uuselintarvikelautakunnan käsittelyssä on kaksi lupahakemusta tuotteille, joiden kolesterolia alentava vaikutus on peräisin kasvisteroleista. - Toisessa haetaan uuselintarvikelupaa meijerituotteille ja makkaroille, ja toisessa leiville ja välipalapatukoille, kertoi erikoistutkija Leena Mannonen Elintarvikevirastosta.
Mannonen lisää, että kasvisteroli ovat vaikuttavana aineena myös Belgiassa jätetyssä hakemuksessa, jossa uuselintarvikelupaa haetaan hapanmaitojuomille. Erikoistutkijan mukaan kasvisteroliboomissa on kyse siitä, että aineita on tutkittu jo 1950-luvulta lähtien ja toisaalta kolesterolitason nousu on ongelma useissa eurooppalaisissa maissa. - Eli kasvisteroleista on runsaasti tietämystä ja tuotteille on tilausta. Ja kun yksi yritys on lähtenyt näille markkinoille, niin muut seuraavat perässä, Mannonen tiivistää.
Liikasaanti mietityttää viranomaisia
Viranomaisia mietityttää tällä hetkellä erityisesti elintarvikkeiden sisältämien terveyteen vaikuttavien ainesosien kuten joidenkin rasvaliukoisten vitamiinien kokonaissaanti, kun tuotteiden täydentäminen on EU-lainsäädännön myötä tullut aiempaa vapaammaksi myös Suomessa. - Lähtökohta on se, että elintarvikkeessa ei koskaan pitäisi olla käyttöohjetta. Ruoka ei saa olla lääkettä, Mannonen huomauttaa. Hän toteaa, että esimerkiksi joitakin vitamiineja saattaa tulla nautittua liikaa, jos ruokavalio sisältää paljon niillä täydennettyjä tuotteita.
Vaikuttavien aineiden kokonaissaanti on tällä hetkellä avoin kysymys myös uuselintarvikkeiden lupamenettelyn kannalta. Mannosta huolestuttaa se, että samansuuntaisesti vaikuttavia funktionaalisia tuotteita tulee markkinoille useita, jolloin jotain tiettyä ainesosaa saattaa ikään kuin kasautua yksittäisen ihmisen ruokavalioon liikaa. - Viranomaisilla on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: jos ainesosa on täysin turvallinen, niin lupa voidaan antaa suoraan jollekin terveysvaikutteiselle ainesosalle, mutta jos aineen saantia on rajoitettava, niin sen käyttö voidaan räätälöidään jollekin tietylle tuotteelle, hän miettii. Mannonen lisää, että ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että viranomaiset eivät kuitenkaan voi suosia tiettyjä elintarvikeyrityksiä toisten kustannuksella myöntämällä luvan vain tietyille tuotteille ja epäämällä sen toisilta.
Kuluttaja eksyy uuselintarvikeviidakossa
Mannosen mukaan uuselintarvikkeiden kehittäminen on viime vuosina ollut niin nopeaa, että kuluttajien hämmennys uusien tuotteiden suhteen on hyvin ymmärrettävää. - Viranomaiset haluaisivat vetää vähän suitsista, ja teollisuus taas haluaa mennä vauhdilla eteenpäin, Mannonen kuvailee. Hän lisää kuitenkin, että elintarviketeollisuuden tekemä tutkimus tuo paljon arvokasta faktatietoa myös sairauksista ja ravintoaineiden imeytymisestä.
EU:n tasolla uuselintarvikelupia on tähän mennessä myönnetty kaksi ja hylätty yksi. Toinen koko EU:n kattavan luvan saaneista tuotteista on Suomessakin myytävä Becel pro.activ ja toinen on myönnetty kananmunasta eristettävien puhtaiden fosfolipidien uudelle valmistusprosessille. Kielteisen päätöksen sai puolestaan eksoottinen stevia-kasvi, jonka sisältämiä makeita yhdisteitä olisi haluttu käyttää esim. makeutusaineiden korvikkeiden valmistamiseen. - Stevia-kasvin tapauksessa ei voitu tehdä turvallisuusarviota hakemuksen perusteella eli hakijalla ei ollut tarpeeksi tutkimustietoa takanaan, Mannonen selvittää. Hän huomauttaa, että ilmeisesti myös polynesiasta peräisin olevien nangai-pähkinöiden pääsy EU:n markkinoille näyttää tyssäävän riittämättömiin tutkimustietoihin.
Mannosen mukaan EU:ssa ei ole vielä haettu yhtään uuselintarvikelupaa tuotteelle, jossa terveysvaikutteinen ominaisuus olisi saatu aikaan geenimuuntelun avulla. Hän arvelee, että esimerkiksi maitohappobakteerien geenimuuntelu voi joskus tulevaisuudessa poikia tämänkaltaisen tuotteen. (Lähde: Finfood)