Kasvien hoito-ohjeet

Kuolanpioni:

Kuolanpioni viihtyy hyvässä puutarhamaassa, johon on sen sienitautiherkkyyden takia hyvä sekoittaa karkeaa hiekkaa. Puhdasta hiekkaa suositellaan myös kasvin juuren päälle. Juuren niskan päälle saa tulla enintään 2 - 3 cm maata. Koska pionit ovat happaman, mineraalipitoisen maan suosijoita, on vältettävä kalkin antamista. Pioni istutetaan samaan syvyyteen, missä se on ollut taimistolla. Jos sen laittaa syvempään, se jää kukkimatta.

Pionin seuraksi kannattaa valita - kasvupaikasta riippuen - esimerkiksi jokin kauniisti kukkiva pensasruusu. Myös salvia sopii pionin kanssa yhteen tavattoman kauniisti!

Jalohortensia - Endless summer:

Tämä upea, kotimainen hortensia kukkii heinäkuun alusta myöhään syksyyn. Talvenkestävyys on todettu hyväksi: se on talvehtinut ainakin Jyväskylän korkeudella.

Kotkansiipi - Matteuccia struthiopteris:

Kotkansiipi on yksi käytetyimmistä saniaisista puutarhoissamme. Se viihtyy puolivarjoisessa ja varjoisessa paikassa, jossa maaperä on tuore tai kostea, kuohkea ja multava. Kuivina kausina kasvustoa täytyy kastella.

Kevätkaihonkukka - Omphalodes verna:

Maanpeittokasveistamme kevätkaihonkukka on varhainen kevätkukkija. Se viihtyy kevyessä tai puolivarjoisessa, lämpimässä paikassa. Kasvualustan tulee olla tuore tai kostea sekä kuohkea. Keväällä tuodaan kompostia katteeksi. Mikäli kevätkaihonkukka uhkaa peittää naapurit alleen rajoitetaan sen kasvualaa lapiolla.

Kuunlilja - Hosta:

Kuunliljat istutetaan puolivarjoon tai varjoon lehtien värin mukaan. Puolivarjossa lehtiä on vähemmän mutta ne ovat suurempia. Kuunliljat tarvitsevat kohtalaisen viileän ilman- ja maaperän kosteuden. Useat lajikkeet menestyvät myös osittain aurinkoisella tai kuivahkolla paikalla. Maaperän tulisi olla tuore, multava ja savensekainen. Lannoitetaan silloin tällöin orgaanisilla lannoitteilla, vanhalla karjanlannalla tai turpeella.

Etanat rakastavat kuunliljoja ja niiden torjuntaan onkin syytä varautua. Muuten kuunliljat ovat helppohoitoisia ja viihtyvät samalla paikalla vuosikymmeniä.

Tulikellukka - Geum coccineum:

Puolivarjoisan tai katveisen, lämpimän paikan komea kukkija viihtyy tuoreessa tai kosteassa, runsasravinteisessa, multavassa kasvualustassa. Kun kuihtuneet kukat poistetaan saadaan kukinta-aikaa pidennettyä. Liian paahteisilla paikoilla saa helposti härmäsienitartunnan.

Tulikellukan juuren niskalle on laitettava hiekkaa, sillä se on hyvin herkkä mädäntymään. Samasta syystä kasvin eteen on hyvä sijoittaa jokin hiukan tuuheampi perenna suojaamaan sitä kevätauringolta.

Aitoukonhattu - Aconitum napellus:

Aitoukonhattu on katveisen tai puolivarjoisan paikan kasvi. Maaperän tulee olla multava savimaa, joka on runsasravinteinen, tuore tai kostea. Tarvitsee lannoitusta ja kuivalla säällä kastelua, muuten saa helposti kirvoja.

Lehtosinilatva - Polemonium caeruleum:

Lehtosinilatva on kasvupaikka vaatimuksiltaan vaatimaton perenna, joka viihtyy auringosta varjoon. Sen runsas kukinto on miellyttävästi tuoksuva.

Korallikeijunkukka - Heuchera sanquinea:

Korallikeijunkukka istutetaan aurinkoiseen tai puolivarjoon, jossa ilmankosteus on korkea. Maaperä tuore tai kostea, vettä läpäisevä, kivinen, multava, savensekainen. Tarvitsee kastelua kuivina kesinä ja havukatteen talveksi.

Teresanruusu:

Istutetaan hyvämultaiseen puutarhamaahan noin kymmenen senttiä syvempään kuin se on ollut astiassa ja huolehditaan kastelusta.

Villapaju - Salix lanata:

Runkoon vartettu villapaju on oikein hauska ja koristeellinen pikkupuu.

Istutimme myös muutamia sormustinkukkia (Digitalis purpurea). Sehän on kaksivuotinen: ensimmäisenä se tekee lehtiruusukkeen, jolla se talvehtii ja seuraavana tulevat kukka ja siemenet.

Köynnökset:

Useimmat köynnökset istutetaan lähes samaan syvyyteen, missä ne ovat olleet kasvatusastiassa. Niukasta haaroittuneet köynnöstentaimet leikataan istuttaessa 20–30 sentin korkeudelta maan pinnasta, terveen silmun yläpuolelta. Syksyllä istutetut köynnökset leikataan seuraavana keväänä.

Imukärhivilliviini - Parthenocissus inserta

Köynnöshortensia - Hydrangea anomala subsp. petiolaris

Kärhö - Clematis

Kärhöt istutetaan 10–15 sentin syvyyteen. Paras istutusaika on kevät. Kärhöjen kasvupaikka perustetaan huolella. Se tarvitsee 60–80 cm syvyisen multakerroksen. Istutuskuopan pohjalle pannaan karkeaa hiekkaa salaojitukseksi. Näin juuristo ei mätäne. Myös kasvualustan pinnalle sekä köynnöksen tyvelle kasataan hiekkaa.

Talvisuojauksena voidaan kärhöjen tyville tuoda havuja tai turvekate, joka estää maata jäätymästä syvältä. Kärhöt eivät pidä siitä, että aurinko pääsee kasvukauden aikana kuivattamaan maanpintaa, joten niiden juurille saakka pitäisi istuttaa jotain maanpintaa varjostavaa kasvillisuutta - esimerkiksi tuoksukurjenpolvea.

Kärhö on itse asiassa omimmillaan päästessään luikertelemaan pensaiden ja muun kasvillisuuden joukossa, joten sitä ei välttämättä tarvi ohjata heti ylöspäin.

Lamoherukka - Ribes glandulosum:

Lamoherukka on erittäin suositeltava maanpeittokasvi, sillä se peittää halutun alueen nopeasti pitkien, jopa 150-senttisten vesojen avulla. Laji on hyvin talvenkestävä ja terve eikä kaipaa säännöllistä leikkausta. Kaiken lisäksi sillä on upea syysväri! Se viihtyy niin auringossa kuin varjossakin.

Havut:

Havut istutetaan samaan syvyyteen, missä ne ovat kasvaneet taimistolla. Aikaisin kevättalvella aurinkoisille paikoille istutetut suojataan auringolta harsolla tai säkkikankaalla. Suoja pidetään taimien päällä kunnes maa on sula ja kasvi pystyy jälleen ottamaan vettä juurillaan. Kevätsuojaus tehdään vuosittain kunnes taimet ovat juurtuneet ja alkaneet kasvaa (noin neljä ensimmäistä kevättä).

Havupuita ja -pensaita ei yleensä leikata. Vioittuneet versot kuitenkin poistetaan. Juuripaakun ympärillä oleva kangasverkko jätetään paikoilleen, vaikka taimen tyvellä olevat verkon solmut avataan kunnolla - kuitenkin vasta istutuskuopassa. Varo juuripaakun rikkoontumista! Havujen kasvualustana käytetään rodo-havumultaa.

Kartiomarjakuusi – Taxus x media:

Menestymisvyöhyke I-II (III) Kartiomarja kuusi on japaninmarjakuusta kapeakasvuisempi ja sopii paremmin pienempään pihaan. Sitä ei tarvitse leikata, mutta se kestää muotoon leikkauksen hyvin. Vastaistutetut taimet on syytä suojata tuomalla juuristoalueelle esimerkiksi kompostijätettä, ettei maa jäätyisi kovin syvälle.

Kustannukset:

  • 11 kpl pajureuna 165 €, Koiramäen pajutalli, Vantaa
  • 3 kpl rautakehikkoon punotut "pajuhatut" ulkovaloille 35 €/kpl, yht. 105 €, Koiramäen pajutalli, Vantaa
  • Suodatinkangas 12,50 €, K-Rauta, Porvoo
  • Monivuotiset kasvit: 228 €, Piha Center Oy, Porvoo ja Loviisan puutarhakeskus Ky, Loviisa
  • Kesäkukat: 2 kpl verenpisarat 12 €, Porvoon tori 12 säkkiä multaa 36 €
  • Yhteensä: 558.50 €

(Pioni 12.5.2006)

Lue myös:

    Uusimmat