Kotioloissa kaikki kärpäslajit voidaan ennaltaehkäistä ja torjua miltei samanlaisin keinoin.
Suomessa ihmisille ja eläimille aiheuttavat haittaa lähinnä kaksi kärpäslajia: huonekärpänen ja pistokärpänen. Muita sisätiloissa esiintyviä lajeja ovat lamppukärpänen, liha-, kiilto- ja ullakkokärpänen, ruutukärpänen sekä mahlakärpäsiin kuuluva etikkakärpänen.
Yleisesti ottaen kärpäsiä houkuttelevat puoleensa kaikenlaiset eloperäiset aineet ja jätökset. Asunnoissa ne elävät lämpiminä vuodenaikoina, mutta karjasuojissa niitä kuoriutuu ympäri vuoden. Kärpästen liikkuminen ruoanjätteiden, ulosteiden ja pilaantuneen lihan välillä on epämiellyttävää, mutta se aiheuttaa myös terveysriskin.
Kärpästen aiheuttamat haitat
Huonekärpänen (Musca domestica) munii jätöksiin, kompostikasojen päälle ja jätteiden pinnalle. Aikuiset kärpäset lentävät sisään asuntoihin ja tuovat jaloissaan ja imukärsässään bakteereja elintarvikkeisiin levittäen varsinkin vatsasairauksia. Ne myös likaavat kodin pinnat ulosteillaan. Karjasuojissa ne hidastavat nuorten eläinten kehitystä ja alentavat maidontuotantoa.
Pistokärpänen (Stomoxys calcitrans) häiritsee eläimiä kuten huonekärpänen. Se imee kärsällään verta eläimestä ja voi pistää ihmistäkin. Pisto on kivulias ja se voi levittää bakteereita.
Lamppukärpänen (Fannia canicularis) on kodeissa harmiton, mutta kanaloissa ja turkistarhoissa siitä on haittaa eläimille.
Lihakärpänen (Calliphora) munii lihaan ja kalaan sekä niistä valmistettuihin tuotteisiin. Lihakärpänen saattaa levittää suolistosairauksia, joita voivat aiheuttaa myös raato-, kiilto- ja ruutukärpänen.
Mahlakärpäsen (Drosophilidae) toukat pilaavat saastuttamansa elintarvikkeet täysin. Kärpäset levittävät ravintoaineisiin myös hiivasieniä ja bakteereita.
Torjunta asunnoissa
Kaikki kärpäset torjutaan asunnoissa samoin periaattein. Ikkunoihin kannattaa asentaa hyttysverkot. Huoneissa voidaan käyttää torjunta-aerosoleja, liima-ansoja, haaveja, kärpäslätkää jne. Kärpäset ovat nopeita, joten suojaa elintarvikkeet ja sulje astiat aina kun et niitä käytä. Pidä kaikki keittiövälineet ja -tarvikkeet puhtaina. Tyhjennä ekoroskat tarpeeksi usein; muista hävittää ne myös pihalta. Ruoanjätteet ja muut mätänevät lisääntymispaikat on kompostoitava huolella. Sikiämisen estämiseksi komposti peitetään mullalla. Näin muninta vaikeutuu, ja kompostin korkea lämpötila tappaa toukat ja kotelot.
Mahlakärpänen pidetään poissa huolehtimalla ettei komeroihin unohdu hedelmiä. Mehuja ja hilloja tehtäessä syntyneet jätteet kompostoidaan nopeasti. Varastotilojen ikkunat ja ilmanvaihtoventtiilit varustetaan tiheillä verkoilla.
Torjunta karjasuojissa
Kärpästen torjuntaan karjasuojissa kannattaa käyttää useita eri torjuntakeinoja hyvän tuloksen saamiseksi. Tehokkaan torjunnan perusta on siisteys ja puhtaus. Niillä heikennetään kärpästen lisääntymismahdollisuuksia. Huolellisen ennakkotorjunnan lisäksi voidaan käyttää lukuisia muita konsteja: biologista torjuntaa, valopyydyksiä, ruiskutteita ja jopa torjunta-aineella käsiteltyjä korvalappuja.
Karkota liima-ansoilla
Liima-ansoilla vähennetään kärpästen määrää karjasuojissa. Osa kärpäsistä oleskelee kuitenkin eläinten välittömässä läheisyydessä, joten näitä ei liimapyydyksillä saada kiinni. Liima-ansat ovat kuitenkin kätevä ja täysin myrkytön keino täydentämässä muiden torjuntakeinojen tehoa.
Raidilla on kaksi liima-ansa tuotetta: Kärpäspyydys sekä Kärpäspaperi.
Karkota aerosoleilla
Pyretriinejä sisältävät valmisteet ovat tärkeitä, sillä ne tehoavat myös orgaanisia forforiyhdisteitä (esim. malationi) kestäviin kärpäskantoihin. Parhaat torjunta-ajat ovat aamu ja ilta, jolloin kärpäset ovat kerääntyneet karjasuojaan. Lämpötilan tulisi olla vähintään 15 oC hyvän tuloksen saamiseksi.
Sekä Raidilla että Baygonilla löytyy aerosoleja kärpäsongelmiin. Raid Super, House&Garden ja kukkasopivat erinomaisesti kärpästen torjuntaan.
Myös Baygon aerosolin on hyvä ja helppo ratkaisu kärpäsongelmaan.
Lähteet:
Roivainen, S. ym. (1993). Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja N:o 87.
www.insects-information.com