Voimakkaana jylläävä koronaepidemia on ajanut ihmiset suojaan tavalla, joka saa pohtimaan sota-aikaa. Poikkeuksellisissa oloissa suomalaiset ovat olleet valmiita rajoittamaan elämäänsä, jotta tauti saataisiin nujerrettua. Mutta miten elettävä kriisi sotaan lopulta rinnastuu?
92-vuotias Aila Salo vastaa lankapuhelimeen asunnossaan Raumanmeren rannalla. Lotta Svärd -säätiön vuoden 2020 lotaksi viime vuonna valittu Salo oli sodan aikaan 11–16-vuotias pikkulotta.
Tomeruutta olisi riittänyt varsinaisiin puolustustehtäviinkin, mutta lottavalan vannoakseen hänen olisi pitänyt olla 17-vuotias.
Suomen keväinen ja ehkä pian toistuva poikkeustila rinnastuu hänenkin ajatuksissaan sota-ajan kokemuksiin.
– Käydyssä aseellisessa sodassa vastakkaiset taistelijat, hyökkääjä ja puolustaja oli varustettu samankaltaisilla aseilla. Kumpikin tiesi, miten tykki toimii tai kranaatti räjähtää. He osasivat varustautua toisiaan vastaan, Salo pohtii.
Koronavirus sen sijaan on salakavala vihollinen, jota vastaan ei voi hyökätä kuin rokotteella.
Se tarkoittaa Salon mukaan sitä, että puolustautuminen on suunnattoman tärkeää, eikä pelkästään yhteiskunnallisten päättäjien johtamana, vaan henkilökohtaisesti.
– Tässä on henkilökohtainen velvoite vankempi kuin aseellisessa sodassa.
7:08
