Karjalan talous edelleen alamaissa

-Työttömäksi joutuneiden ihmisten itsemurhia sattuu joka viikko, sanoo Karjalan tiedekeskuksen tutkija Pavel Druzhinin.

Talous ei ole kääntynyt nousuun, vaikka Venäjän alueiden välisissä vertailuissa suuri osa Karjalan tuotannosta, tällä haavaa noin puolet, kelpaa lännen markkinoille. Karjala vie länteen paperia, metallituotteita ja lähinnä Suomeen puutavaraa.
-Karjalan talouden heilahtelu riippuu näiden tuotteiden kysynnästä ja hintatasosta länsimarkkinoilla, Druzhinin sanoo.

Tasavallan budjettivajetta yritetään paikata Moskovan tuen turvin, kun tasavallan omat verotulot eivät riitä peittämään menoja. Talouden alamäki on ollut jyrkkä: vielä vuonna 1992 tasavallan budjetti oli tasapainossa, mutta sen jälkeen apua on jouduttu anelemaan federaation kassasta laihoin tuloksin.

Sijoitukset ja byrokratia

Yrityselämän nousun tiellä ovat Druzhinin mukaan sijoitusten puuttuminen, suunnitelmatalouden aikana kasvaneiden yritysjohtajien kehnot taidot ja byrokratia.

-Yrittäjätuttavallani meni hyvin siihen asti kun hänen yrityksensä tuotti voittoa ensimmäisen kerran. Silloin paikalle ilmeistyi 13 tarkastajaa, jotka eivät hellittäneet ennenkuin voitto oli huvennut kokonaan erilaisiin sakkoihin, hän kertoo.

Talouden kohenemista ei ole hänen mukaansa odotettavissa ennen kuin tasavallassa saadaan säädettyä sijoittajaystävällisiä lakeja ja nuoremmat markkinatalouden oloissa kasvaneet yritysjohtajat pääsevät johtopaikoille.

-Esimerkiksi Novgorodin alueella sijoitukset ovat satakertaiset Karjalaan verrattuna. Ne sijoittajat, jotka ovat tänne tulleet, ovat myös äkkiä lähteneet, hän letkauttaa. Vaikka tasavallassa on satoja yhteisyrityksiä, niistä valtaosa on pieniä tai toimii vain paperilla.

-Ladenso, jossa osakkaana on suomalainen Enso, on yksi harvoista merkittävistä yhteisyrityksistä, Druzhinin sanoo. Hän arvostelee vallanpitäjiä muutoinkin kehnosta elinkeinopolitiikasta. Yrittämisen tiellä olevia lainsäädännöllisiä esteitä ei ole raivattu, eikä yrittäjäkoulutusta ole järjestetty.

Ne jotka yrittävät sinnitellä puolilaillisen kaupankäynnin turvin, joutuvat myös viranomaisten hampaisiin.

Konkurssikypsä maatalous

Maatalouden romahduksen takia tilanne Karjalan kylissä on erityisen ankea. Markkinatalouden oloissa neuvostoaikaisten sovhoosien tuotanto osoittautui kannattamattomaksi, talousromahduksen myötä katosi ostovoima ja kilpailu koveni tuontielintarvikkeiden tulviessa markkinoille.

Druzhinin mukaan vain harvat entiset sovhoosit ovat kyenneet välttämään konkurssin. Parhaiten menestyvät Petroskoin ympäristön tilat, jotka toimittavat elintarvikkeita kaupunkiin. Jotkut tilat ovat löytäneet lisätuloja erilaisista pientuotannosta.

Kylien ahdinkoa on pahentanut entisestään metsäsektorin lama.
-Virallisten tilastojen mukaan Karjalan työttömyys on kaksi kertaa korkeampi kuin keskimäärin Venäjällä eli noin kuusi prosenttia. Monilla alueilla työttömyys nousee jopa 12 prosenttiin, eikä työttömyysavustuksia ole maksettu liki vuoteen, Druzhinin kertoo.

Yksityisviljelyyn pannut toiveet eivät nekään ole täyttyneet. "Fermereiltä" puuttuvat taidot, jakelukanavat ja verotus on tilanpidolle epäedullinen.

Peränpitäjä

Vaikka Karjalan talous on kuralla, Druzhinin ei pidä ongelmia ylitsepääsemättöminä. Hän muistuttaa, että 90-luvun alun elintarvikepula on ohi ja ne, jotka ovat töissä, pärjäävät pienellä palkallaan, koska hintataso on moniin alueisiin verrattuna kohtuullinen.

Yrityselämästäkin löytyy jokunen valopilkku. Hän mainitsee esimerkkinä petroskoilaisen meijerin, jonka toimelias johtaja onnistui jäätelön myynnillä keräämään alkupääoman tuotannon uudistamiseen ja laajentamiseen.

-Talouden uudistaminen on sujunut täällä hitaammin kuin monilla muilla Venäjän alueilla. Kun lainsäädäntöä uudistetaan ja hyviä johtajia tuetaan, tilanne paranee. Nopeasti se ei kuitenkaan käy, hän arvioi.
(STT)