Saksan jääkiekkoliigan DEL:n finaaleihin joukkueensa Kölner Haien kanssa edennyt Kari Jalonen on nauttinut kokemuksestaan uudessa ympäristössä.
Pudotuspeleihin kuudenneksi sijoitettuna lähtenyt Köln teki kevään kiekkosensaation pudottamalla välierissä ylivoimaisesti runkosarjan voittajan ERC Ingolstadtin otteluvoitoin 4–2.
Kuudes finaali päättyi maanantaina Haien kotiareenalla 18 600 katsojan edessä jatkoerämaaliin. Köln nousi ottelussa voittoon 0–2-tappioasemasta.
– Tunnelma meidän hallissamme on ollut koko tämän playoff-matkan aivan huikea. Täällähän fanit ovat jalkapallofaneja. Ja kun eilinen ratkaisu tuli jatkoerässä, niin enpä ole ollut itsekään tuollaisessa paikassa montaa kertaa, vaikka monessa paikassa olen ollutkin, Jalonen sanoo MTV Urheilulle.
Lue myös: Kari Jalonen teki huiman tempun – CV:hen taas kova merkintä
Ratkaisijaksi nousi joukkueen ykkösmaalitykki Justin Schütz, jolle osuma oli 26 runkosarjamaalin jälkeen pudotuspelien ensimmäinen.
– Istuin hänen kanssaan sunnuntain pelin jälkeen alas, kun tulimme Ingolstadtista tänne. Hän sanoi ihan kirkkain silmin, että hän on ottanut paineita maalien tekemättömyydestä. Me yritimme siitä sitten keskustella.
– Meillä oli (apuvalmentaja) Fredrik Norrenan kanssa koostettuna hänelle seuraavaksi päiväksi rohkaisevia klippejä, että hän on kuitenkin päässyt tonteille, mutta vähän puristanut mailaa. Nyt se tulos tuli tuosta jatkoaikamaalista, Jalonen iloitsee.
Yksilöiden kohtaaminen on ollut Jaloselle yksi suurista teemoista, joita hän Saksaan mennessään halusi viedä mukanaan. Se ei nimittäin ole ollut DEL:issä valmentamisen keskiössä.
– Näen sen niin, että nykypäivän valmennus pohjautuu siihen, miten me kohtaamme pelaajia. On hän sitten suomalainen, saksalainen, kanadalainen, sveitsiläinen, ruotsalainen tai tshekkiläinen.
– Sitten on taas valmennettu sitä tärkeintä juttua, mikä eilen tuli esiin, henkistä puolta. Se voima tulee kuitenkin tiukoissa paikoissa pukukopista, pelaajilta, Jalonen taustoittaa.
Valmennusryhmä on heti alusta asti luonut pelaajien välille yhteenkuuluvuutta työpajoilla ja esimerkiksi yhteisillä perhetapaamisilla. Pelaajat eivät ehkä alkukaudesta kokeneet niitä tärkeiksi, mutta juuri maanantain kaltaisissa tilanteissa luottamus itseen ja toisiin näytteli merkittävää osa.
Kaljalla saa käydä
Köln lähti välieräsarjaan selvänä altavastaajana. Ingolstadtia Jalonen kuvailee koko liigan hyökkäykselliseksi moottoriksi. Hänen joukkueensa suurin haaste oli vastata vastustajan suorahyökkäyspelaamiseen ja paineistamiseen.
Köln sai sarjaan mahdollisimman huonon lähdön, kun vastustaja iski heti avauserässä neljä maalia. 0–7-tappion jälkeen tapahtui kuitenkin hämmästyttävä käänne, kun Haie vei nimiinsä kolme seuraavaa ottelua.
– Mietimme sen niin, että jokainen vaihto ja jokainen erä on tätä playoff-sarjaa. Pääsimme sitä kautta kiinni tähän. Eilenkin (maanantaina) tuli kaksi nopeaa, pikkuisen helppoa maalia, mutta emme mitenkään menettäneet omaa peliämme ja identiteettiämme. Olimme kyllä ihan ytimessä pelissä, Jalonen kehuu omiaan.
Finaaleissa vastaan tulee oman välieräsarjansa suoraan neljässä ottelussa Mannheimia vastaan voittanut Eisbären Berlin. Sarja käynnistyy vain parin välipäivän jälkeen torstaina.
– Sanoin jo pelaajille pukukopissa, että kyllä meidän pitää vain luottaa siihen, mitä me olemme koko vuoden tehneet. Tämähän on mahtava mahdollisuus meille kaikille, Jalonen sanoo viimeksi 23 vuotta sitten mestaruuden voittaneesta seurastaan. Finaaleissa Köln on ollut viimeksi keväällä 2014.
Saksan liiga tunnetaan Suomessa rennosta ilmapiiristään, jossa pelien jälkeiset hetket parin tuopin ääressä ovat enemmän sääntö kuin paheksuttu poikkeus. Tätä traditiota Jalonenkaan ei ole halunnut katkaista.
– Kehotan viettämään niitä niin, että älkää miettikö kiekkoa. Antakaa meidän miettiä, hän sanoo välipäivistä.
– Se on hyväksi todettu. Olemme nyt neljä viikkoa jo menneet pleijareita, ja siinä täytyy pelaajien pystyä irtautumaan.
– Kyllä minäkin tykkään käydä kaljalla. Täällä on ihan hyvää olutta tarjolla, ja minäkin tykkään ottaa muutaman kaljan siinä. Se kuuluu tähän maahan, Jalonen naurahtaa.
Ei mitään luomulätkää
Oluen kulutuksen lisäksi Saksan liigaan on liitetty myös stereotypia luomukiekosta, joka ei välttämättä ole taktisesti kovinkaan pitkälle kehittynyttä. Tämän Jalonen kumoaa miekkailtuaan kauden ajan kokeneiden kanadalaiskoutsien värittämässä sarjassa.
– DEL ei ole kyllä luomulätkää. Sen voin sanoa heti. Se on ihan väärä kuva nykypäivän sarjasta.
– Täällä saa kyllä ihan tarkkana olla sen suhteen. Sinä et pärjää täällä, jos sinulla ei ole peli kunnossa.
Taktisesti peli ei silti ole aivan SM-liigan tasolla. Myös erot kärjen ja häntäpään välillä ovat suuremmat. Sarjassa on muutama isolla rahalla pyörivä seura, mutta olosuhteiltaan kaikki seurat ovat korkeatasoisia harjoitusjäineen ja muine fasiliteetteineen.
Finaalipaikka Saksassa on jälleen yksi merkintä Jalosen jo valmiiksi kattavaan ansioluetteloon. Seitsemän Suomen mestaruuden ja kahden Sveitsin mestaruuden lisäksi hän on valmentanut joukkueensa finaaliin myös KHL:ssä ja Leijonien peräsimessä MM-kisoissa.
– Halusin nähdä Saksan sisältä ja millainen DEL kaiken kaikkiaan on. Se oli itse asiassa se haastekin, jonka halusin: uuden maan, matkustamisen, pelin ja ihmiset.
– Olen viihtynyt. Minusta on pidetty todella hyvää huolta täällä. Kaikki on järjestetty niin, että minun ei tarvitse keskittyä kuin tekemään tätä ydintyötä, Jalonen kiittää.