Kansanedustajien uusi palkkionkorotus on puhuttanut kuluneena viikkona. MTV3:n Uutiset selvitti, paljonko edustajien palkkiot ovat nousseet viimeisten vuosien aikana verrattuna neljän muun palkansaajaryhmän palkkatason kehitykseen.
Eduskunnan palkkiotoimikunta päätti maanantaina korottaa kansanedustajien palkkioita. Edustajat saavat noin 9,4 prosentin korotuksen syyskuun alusta. Asiasta syntyi jälleen kohu.
Me selvitimme paljonko kansanedustajien palkkiot ovat nousseet 1980-luvun puolivälistä tähän päivään. Vuonna 1986 palkkioita korotettiin edellisen kerran ennen vuotta 2000. Vertasimme palkkioita teollisuuden ylempien toimihenkilöiden, hoitohenkilökunnan sekä metalli- ja opetusalan työntekijöiden palkkoihin vastaavana aikana.
Nousu yli 100 prosenttia
Kansanedustajien peruspalkkiot ovat nousseet vuodesta 1986 vuoteen 2002 148 prosenttia - tämän vuoden korotus mukaan lukien 171 prosenttia.
Lähimmäksi kansanedustajia pääsevät metallityöntekijät runsaalla 100 prosentillaan, joka lasketaan heidän tuntipalkoistaan. Alle sadan prosentin kasvun jäävät opettajat, sairaanhoitajat sekä teollisuuden ylemmät toimihenkilöt. Ylempien toimihenkilöiden palkka oli vielä vuonna 1986 kansanedustajien kanssa samalla tasolla.
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestössä suhtaudutaan yllättäen myönteisesti kansanedustajien palkkiokehitykseen.
- Kansanedustajien tehtävä on kyllä vaativa tehtävä. Viiden tuhannen euron palkkataso on mielestäni perusteltu tehtävään nähden. Mutta toinen juttu on se, että ylempien toimihenkilöiden palkka, tällä nimenomaisella aikavälillä on ollut huono, sanoo YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.
Kansanedustajien palkkionkorotukset aiheuttavat aina lukuisia tilastoja ja vertailuja toisiin palkansaajaryhmiin. Tilastojen tulkintaa voivat vääristää monet tekijät.
- Millä tavalla rakennemuutokset otetaan huomioon tässä tulkinnassa, ne tietenkin vaikuttaa. Ja se on paitsi tehtävärakenteiden muutos, mikä on ollut Suomen työmarkkinoilla hyvinkin nopeaa viime aikoina. Myös julkisella sektorilla on ollut ikärakenteenmuutos, koska palkkaus on niin paljolti sidottu palkkatasoon tai työkokemukseen, sanoo kehittämispäällikkö Seppo Kouvonen Tilastokeskuksesta.
Julkisuudessa on ehdotettu, että edustajien palkkioita voitaisiin korottaa jälkikäteen ansiotasoindeksin nousun verran, mutta vuosittain. Silloin edustajien palkat nousisivat samaan tahtiin muiden kanssa ja korotusprosentti määräytyisi eduskunnasta riippumatta.
(MTV3)
(Kymmenen uutiset 07.08.2003).
(Kymmenen uutiset 07.08.2003).