Kansalaistottelemattomuus paperittomien auttamisessa saa hyväksyntää vihreiltä ja vasemmistoliitolta

Kansalaistottelemattomuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että paperittomia auttava henkilö ei noudata epäoikeudenmukaisena pitämäänsä lakia tai päätöstä. Paperittomien joukossa on muun muassa lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, jotka on tarkoitus poistaa maasta.

Kiristyykö linja paperittomien majoittamisesta tai piilottamisesta? 

-Laittomasti maassa olevien ihmisten eli paperittomien auttamiseen liittyvät rangaistuskäytännöt ovat hallituksen pohdittavana.

-Hallitus ei ole vielä tarkasti määritellyt, millaisissa tilanteissa paperittomien auttaminen, kuten majoittaminen tai piilottaminen, voisi olla rangaistavaa.

-Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi elokuun lopussa STT:lle, että lain muutos voisi koskea tilanteita, joissa ihminen tarkoituksellisesti estää viranomaisten toimintaa laittomasti maassa olevaa auttaessaan. Häkkäsen mukaan lainmuutos ei siis käytännössä koskisi kaikkia tilanteita, joissa paperitonta autetaan.

-STT kysyi viikonloppuna kaikilta yhdeksältä eduskuntaryhmältä, miten ne suhtautuvat paperittomien auttamiseen sekä kansalaistottelemattomuuteen eli siihen, että paperittomia auttava ihminen ei noudata epäoikeudenmukaisena pitämäänsä lakia tai päätöstä. Vastaukset kerättiin pääosin sähköpostitse. 

– Kansalaistottelemattomuus voi olla hyväksyttävää, jos kyse on tapauksista, joissa ihminen esimerkiksi pelkää henkensä edestä palauttamista. Emme kuitenkaan hyväksy väkivaltaa missään muodossa, kertoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson STT:lle.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä tietyn asian laillisuus ei vielä välttämättä takaa sen oikeudenmukaisuutta. Mikkosen mukaan monet sellaiset asiat, joita nykyään pidetään ihmisoikeusloukkauksina, ovat aikanaan olleet laillisia.

– Väkivallaton ja rauhanomainen, omalla nimellä ja naamalla tapahtuva kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävä vaikuttamisen muoto, hän vastaa.

Mikkosen mukaan on silti itsestäänselvää, että virkavallan väkivaltainen vastustaminen on tuomittavaa.

– Vastaavasti myös poliisin voimankäytön on aina oltava tilanteeseen mitoitettua ja niin vähäistä kuin mahdollista.

"Vaarallinen viesti kansalaisille"

Suurin osa eduskuntaryhmistä hyväksyy paperittomien ihmisten auttamisen tietyin ehdoin, kunhan viranomaisten työtä ei häiritä tai estetä. Enemmistö ryhmistä vastustaa sitä, että auttamalla uhmattaisiin lainsäädäntöä.

– Kansalaistottelemattomuutta ja siihen yllyttämistä emme hyväksy. Asia kerrallaan se murentaisi laillisen yhteiskuntajärjestyksemme perustan ja johtaisi kohti sekasortoa, kirjoittaa pääministeripuolue keskustaa edustava Markus Lohi, joka on myös eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtaja.

Perussuomalaisten mukaan on vaarallista antaa kansalaisille viestiä, että lakeja ei tarvitse noudattaa, jos ne tuntuvat epäoikeudenmukaisilta.

– Ihmisillä on hyvin erilaisia käsityksiä oikeudenmukaisuudesta. Jos lait tuntuvat epäoikeudenmukaisilta, on pyrittävä muuttamaan lainsäädäntöä. Lakeja säätää ja muuttaa Suomessa eduskunta, ja eduskunnan koostumukseen voidaan vaikuttaa eduskuntavaaleissa, vastaa puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Suurimman oppositioryhmän SDP:n mukaan jokaisen on kunnioitettava oikeusvaltion periaatteita. Puolueensa edustajana kyselyyn vastannut kansanedustaja Joona Räsänen sanoo, että SDP ei kannusta kansalaistottelemattomuuteen. Viranomaisten vastustaminen ei ole oikein, mutta mielenosoittaminen ja lailliset keinot ovat sallittuja.

– Passiiviseen ja rauhanomaiseen mielenilmaukseen meillä kaikilla on oikeus, sanoo Räsänen.

STT kysyi viikonloppuna kaikilta yhdeksältä eduskuntaryhmältä, miten nämä suhtautuvat paperittomien auttamiseen sekä kansalaistottelemattomuuteen. Puolueet vastasivat kyselyyn pääosin sähköpostitse.