Kala on tunnetusti terveellistä ravintoa. Se sisältää runsaasti sydämen ja verisuonten hyvinvointia edistäviä pehmeitä rasvoja ja on lyömätön luuston kunnolle välttämättömän D-vitamiinin lähteenä. Kalarasvan sisältämät omega-3 -rasvahapot ovat nykytiedon mukaan elintärkeitä myös keskushermoston solukalvojen asianmukaiselle toiminnalle, eivätkä muut rasvahapot pysty niitä tässä tehtävässä korvaamaan. Kun keskushermoston solukalvoilla on omega-3 -rasvahappoja, solut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on tärkeää mielenterveyden kannalta. Kala onkin osoittautumassa luonnon omaksi lääkkeeksi masennusta vastaan.
- Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että masentuneisuuden esiintyvyys on alhaisempaa maissa, joissa syödään paljon kalaa kuin maissa, joissa kalaa käytetään ravinnoksi vähemmän, kertoo psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Antti Tanskanen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Kalan syönnin ja masentuneisuuden yhteyttä on selvitetty myös Suomessa Pohjois-Savossa tehdyssä kyselytutkimuksessa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kalaa kaksi kertaa viikossa tai useammin syövillä masennusta esiintyi vähemmän kuin kalaa harvemmin syövillä. Tanskasen mukaan muissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että mitä vähemmän masennuspotilas saa ravinnosta omega-3 -rasvahappoja, sitä vaikea-asteisempi masennus on.
Kala kahdesti viikossa turvaa rasvahappojen saannin
Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen mukaan kalan kulutus kasvoi Suomessa 1990-luvulla 10 - 15 prosenttia mittausmenetelmästä riippuen. Kalan käyttö jakaantuu kuitenkin epätasaisesti ja noin 30 prosenttia suomalaisista ei syö kalaa edes viikoittain. Antti Tanskasen mielestä tämä merkitsee sitä, että maastamme saattaa löytyä riskiryhmiä, joiden omega-3 -rasvojen saanti voi olla hyvinkin vähäistä. Erikoislääkäri kehottaakin noudattamaan nykyisiä ravitsemussuosituksia, joiden mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen.
- Jos ei pidä kalasta tai on sille allerginen, voi kokeilla kalaöljykapseleita, Tanskanen ehdottaa. Myös kasviöljyjä käyttämällä voi lisätä välttämättömien omega-3 -rasvahappojen saantia. Monet kasviöljyt sisältävät ihmiselle välttämätöntä alfalinoleenihappoa, josta elimistössä syntyy pitkäketjuisia omega-3 -rasvahappoja. Esimerkiksi rypsiöljyssä alfalinoleenihappoa on noin kymmenen prosenttia ja pellavansiemenöljyssä jopa 40 prosenttia.
Terveellinen ravinto osa masennuksen ehkäisyä
Antti Tanskanen muistuttaa, että ravinto on ainoastaan yksi tekijä pitkässä listassa elintapoja, jotka vaikuttavat ihmisen mielenterveyteen ja masennusriskiin. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa tupakointi, liikunta, alkoholin käyttö ja levon määrä.
Masennus on Suomessa noussut 1990-luvulla merkittäväksi kansanterveysongelmaksi eikä sitä Tanskasen mielestä voida ratkaista pelkästään lääkityksen ja muun hoidon turvin. Hänen mukaansa tarvitaan koko väestöön kohdistuvia laajakantoisia, ehkäiseviä toimenpiteitä. Tanskanen uskoo, että terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, riittävä lepo, kohtuullinen nautintoaineiden käyttö ja muut elintavat voivat olla tässä avainasemassa.
(MTV3-Finfood)