Keskusta on menestynyt viime vuosina kunta- ja aluevaaleissa paremmin kuin eduskuntavaaleissa.
– Keskusta is back, jylisi puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen kiitospuheessaan vaali-iltana sunnuntaina.
Iloita sopikin, sillä keskusta sai alue- ja kuntavaaleissa ensimmäiset vaalivoittonsa noin kymmeneen vuoteen. Kuntavaaleissa tulos parani 1,6 prosenttiyksikköä ja aluevaaleissa 0,2 prosenttiyksikköä.
Kaikkonen piti tuloksia merkkinä siitä, että keskusta on palaamassa valtakunnanpolitiikkaan entistä vahvempana.
Onko kriisi puolueen tilasta nyt ohi? Onko keskustalla eväät suurempaan paluuseen? STT kysyi näitä kysymyksiä ministeri Seppo Kääriäiseltä (kesk.) ja Keskusta 2010 -raportin kirjoittajalta, keskustavaikuttaja Juha Kuismalta. He molemmat ovat kirjoittaneet puolueen tilasta kriittisesti viime vuosina.
Tappion tieltä voiton makuun
Keskustalle tuli "lainausmerkeissä sopivan kokoinen vaalivoitto", sanoo Kääriäinen.
– Olennaista on se, että tappion tieltä puolue pääsi voiton makuun. Sillä on varmaan aika iso ilmapiirimerkitys puolueen sisällä.
Kuntavaaleissa keskustan tulos oli laskenut tähän asti koko 2000-luvun. Aluevaaleja on järjestetty tätä ennen vain yhdet, ja niissä keskusta tulos oli käytännössä sama kuin nyt.
Kääriäinen uskoo, että voitto antaa puolueelle itsetuntoa ja uskoa menestykseen jatkossa. Hän kuitenkin sanoo, ettei vaalitulos takaa mitään seuraavista vaaleista.
Kääriäinen vaati keskustalta näkyvästi muutosta viisi vuotta sitten. Tuolloin hän kirjoitti yhdessä niin ikään keskustalaisten Ossi Martikaisen ja Pekka Perttulan kanssa Kanava-lehdessä, että keskustan piti määritellä olemassaolonsa tarkoitus eikä paeta viestintäpuheiden taakse.
– Vaalitulos vähän viittaa, että kyllä uudelleenarviointeja on tehty, Kääriäinen sanoo nyt.
Kyntöä kaksissa viime eduskuntavaaleissa
Keskusta on menestynyt viime vuosina kunta- ja aluevaaleissa paremmin kuin eduskuntavaaleissa. Vaikka esimerkiksi tammikuun 2022 aluevaaleissa keskustan kannatus oli yli 19 prosenttia, siitä ei näkynyt jälkeäkään seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa. Niissä keskustan tulos oli 11,3 prosenttia. Jo vuoden 2019 tulosta oli pidetty huonona, kun se oli 13,8 prosenttia.
Eduskuntavaalien kannatusmittauksissa keskusta on noussut, mutta pysytellyt vielä neljäntenä. Ylen viimeviikkoisen mittauksen mukaan keskustaa äänestäisi 14,2 prosenttia, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Edellä oli perussuomalaiset 15,4 prosentissa sekä kokoomus ja SDP kaukana edellä.
Pienen lähiyhteisön puolue
Onko keskusta nyt "back", puolueen tilaa ruotineen raportin kirjoittaja Juha Kuisma?
– Itsetunnon kannalta kyllä. Ja siinä osassa Suomea, missä keskustan kannatus on vahvaa, se on myös totta.
Kuisma toimi puheenjohtajana keskustan sisäisessä työryhmässä, joka viime eduskuntavaalien jälkeen ruoti puolueen heikkoa menestystä vuodesta 2010 eteenpäin. Työryhmän raporttia kutsuttiin julkisuudessa inhorealistiseksi. Siinä esimerkiksi ennustettiin, että ilman uusiutumista keskusta on vaarassa taantua RKP:n kokoiseksi puolueeksi. Raportin tilasi keskustan puoluehallitus.
Onko uudistuksia nyt tehty riittävästi?
– Sitä raporttia saa edelleen lukea. Se ei kovin nopeasti vanhene, Kuisma sanoo.