Iina ja Åke Nemlander ovat asuneet itse rakentamassaan omakotitalossa jo kolmisenkymmentä vuotta. Vuosien mittaan taloa on laajennettu ja tehty muutenkin aina vain kodikkaammaksi. Kuten valtaosa ikääntyvistä suomalaisista, hekin haluaisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään - yli 80-vuotiaista suomalaisistahan asuu omassa kodissaan 85 % - vaikka terveys onkin alkanut reistailla.
Omassa kodissa asumisen kynnyskysymyksenä on se, miten pystyy huolehtimaan omasta puhtaudestaan itsenäisesti ja ilman toisten apua. Ennen kaikkea on kuitenkin tärkeintä turvallisuus. Kylpyhuoneessa liukastuminen ja kaatuminen on suuri terveysriski, joka tulee kansantaloudellekin kalliiksi: kolmasosa yli 65-vuotiaista kaatuu joka vuosi ainakin kerran ja kaatumisten hoitokustannukset ovat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
Nemlandereilla on edetty wc- ja kylpyhuonetilojen kunnostamisessa vaiheittain. Ensiksi laitettiin pieneen vessaan välttämätön apuväline eli tukikaide. Se asennettiin ensin vain pariskunnan toista puolisoa varten ja ketteräjalkaisempi vähän sille aluksi salaa hymyili, mutta hymy hyytyi pian: "Tuli itselle ensin pieni tapaturma, sitten isompi ja lopuksi näitä vanhuuden kulumisia. Täytyy sanoa, että se on ihanteellinen."
Iina Nemlander antaakin kaikille ohjeeksi, että pesutilojen parantaminen on aloitettava wc-istuimen viereen asennettavasta kahvasta: "On ehdottoman tärkeää päästä nousemaan ja istuutumaan helposti."
Seuraavaksi tuli kylpyhuoneen vuoro. Sieltä poistettiin amme, johon oli vaikea päästä ja yhtä hankalaa tulla pois. Koko kylpyhuone suunniteltiin kaikilta osin sellaiseksi, että sitä voivat käyttää kaikki ihmiset iästä ja kunnosta riippumatta. Fysioterapeutti Laila Mustakallio Väinö Korpinen Oy:ltä selvittää toteutuksia:
"Lähtökohtahan tässä on se, että asiakas pärjäisi mahdollisimman pitkään omatoimisesti omassa kylpyhuoneessaan. Pystytään toimimaan wc- ja pesutoimissa itsenäisesti tarvitsematta ketään avuksi. Eihän meistä kukaan halua kaveria vessaan!
Kun tullaan kylpyhuoneeseen ja päästään sisään, täällä on tukikaidetta, josta voidaan pitää kiinni. Päästään istumaan wc:lle, josta yletytään omatoimisesti hanalle, bideelle ja wc-paperille, jotka kaikki ovat käden ulottuvilla.
Altaassa, tukikaiteessa ja suihkuistuimessa on korkeudensäätö, joten ne saadaan siirrettyä itse kullekin sopivalle, henkilökohtaiselle korkeudelle.
Altaassa oleva kaide kestää 230 kiloa, joten siitä voidaan pitää kiinni, jos tarvitaan apua vaikka housujen laitossa.
Suihkua voidaan käyttää istuen. Suihkupidikkeet ovat korkeussäädettäviä ja aina käden ulottuvilla."
Myös Åke Nemlander on todennut kaiteiden hyödyllisyyden: "Kyllä ne ovat hieno asia. Niistä tukemalla pääsee liikkumaan pesutiloissa ovelta asti kaikkiin paikkoihin ilman rollaattoria."
Kaide on huomioitu myös itse kaapistojen suunnittelussa. Niiden sisällä on tukirakenne, joka kestää 150 kilon kuormituksen kaapin ovessa. Kaappien sisäpuolella on pistorasiat käyttäjän korkeudella, joten siellä säilytettäviä sähkölaitteita voi käyttää, liikkuipa sitten rollaattorilla tai pyörätuolilla.
Tässä kaikille sopivassa Gaius-kylpyhuoneessa voi tarvittaessa olla myös normaalia korkeampi wc-istuin. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös valaistukseen. Epäsuora valaistus ei häikäise ja turhat varjotkin jäävät pois. Erityisesti tästä hyötyy Iina Nemlander, jonka näkö heikkenee voimakkaasti toisesta silmästä.
Mustakallio muistuttaa, että kyseessä on todellakin joka kodin vessa, josta on hyötyä jokaiselle:
"Liikkeelle voi lähteä pienemmistä yksityiskohdista. Silloin se on ensimmäiseksi wc-istuin ja allas - ne ovat yksi yksikkö, jossa osien mitoitus toisiinsa nähden on tarkka. Sen jälkeen voidaankin lisätä kaappia, tukikaidetta ja suihkuistuinta... ratkaisua voidaan laajentaa vaikka saunalliseen pesuhuoneeseen asti."
Tällä hetkellä näitä lisävarusteita saa apuvälinemyymälöistä. Aivan pian nämä kaikille sopivat kylpyhuoneratkaisut ovat kaikkien ulottuvilla, sillä ne tulevat myyntiin hyvin varustettuihin rautakauppoihin.
(JKA 27.03.2005)