Helsinkiläinen Klaara liukastui välitunnilla koulun pihalla. Hammas irtosi ja huuli turposi, mikä teki kipeää, mutta itkuun reipas ekaluokkalainen ei suostunut, vaikka kaverit tulivat kysymään että sattuiko.
– Mä sanoin, että mä vastaan kohta, pidätän ensin itkua, Klaara kertoo.
1:19
Pidätys onnistui, eikä itku tullut. Sen sijaan tuli tapaaminen koulun terveydenhoitajan kanssa ja määräys lähteä hammaslääkärille.
– Koulusta soitettiin, että Klaara oli liukastunut ja kaatunut ja häneltä oli irronnut hammas, joka oli todennäköisesti maitohammas, 7-vuotiaan äiti kertoo.
Äiti kehuu koulun toimintaa. Terveydenhoitaja oli jo soittanut läheiseen hammashoitolaan, jossa tyttö pääsi pikaisesti tarkastukseen.
– Se oli maitohammas, mutta hammaslääkäri halusi vielä tarkistaa, että viereiset rautahampaat tai niiden juuret eivät olleet ottaneet kolhua myös. Kaikki oli onneksi kunnossa.
Klaara itse kuvailee kaatumistaan näin:
– Siellä oli tosi liukasta. Mä juoksin ja sitten mä kaaduin ja mua sattui tosi paljon huuleen. Ja suussa oli hammas.
– Me kaduttiin kaikki koko ajan.
Äidin mukaan koulun piha oli tappavan liukas, kuten myös lähes kaikki Helsingin kadut hiekoituksesta huolimatta.
Tapaturma-asemalla on vilkasta
Viime päivien liukkaat kelit Etelä-Suomessa ovat näkyneet sairaaloiden päivystyksissä.
Töölön sairaalan tapaturma-asemalle Helsingissä on tullut paljon tavallista talviaikaa enemmän liukastumisen aiheuttamista vammoista kärsiviä potilaita.
Liukastumisvammoja saaneita potilaita on viime päivinä hoidettu Töölön sairaalassa tapaturma-aseman ylilääkärin mukaan hoidettu 20-30 päivässä.
– Se on aika paljon, koska tavallisena talvipäivänä Töölön sairaalaan tulee yleensä 5-10 liukastunutta potilasta, sanoo ylilääkäri Kaisa Virtanen Töölön tapaturma-asemalta.
Rannemurtuma saattaa vaatia leikkausta
Yleisimmät liukastumisvammat ovat ylä- ja alaraajavammoja. Monet vammat ovat viime päivinä olleet niin pahoja, että ne vaativat leikkaushoitoa.
– Yleisin on värttinäluun alaosan murtuma eli arkikielessä rannemurtuma. Niitä hoidetaan paljon myös kipsillä ilman leikkausta, mutta osa päätyy leikkaushoitoon luun huonon asennon takia.
Rannemurtuma syntyy, kun liukastumassa oleva ihminen ottaa luontaisesti vastaan.
– Se on geeneihin luotu, refleksiomainen liike. Se tulee alitajunnasta, että ihminen laittaa käden eteen. Harva ihminen pystyy kaatumaan ilman, että ottaisi vastaan käsillä.
Tavallisia ovat myös nilkkamurtumat, polvilumpion murtumat ja sääriluun murtumat. Nilkka- ja polvimurtumat syntyvät siitä, kun ihmisellä on paino raajan päällä ja kun alusta liukuu, jalkaterä tai polvi kiertyy ja vääntyy.
Jonkun verran hoitoon tulee myös kylkimurtumia. Niitä sattuu, jos liukastuja kaatuu kyljelleen esimerkiksi katukiveykseen reunukseen.
Lapsilla on joustavammat luut. Ehkä lapset kaatuvat hieman pehmeämmin kuin aikuiset, Virtanen sanoo.
Liukkaalla kelillä keskityttävä liikkumiseen – puhelin taskuun ja ajatukset katuun
Jos haluaa välttyä liukastumisen aiheuttamalta sairaalareissulta, on syytä Virtasen mukaan olla hereillä jalkakäytävillä ja käyttää kunnon kenkiä.
– Kyllä hyvät jalkineet on se ihan ensimmäinen juttu. Nasta- tai kitkakengät ovat hyvät. Sitten se, että keskittyy kävelemiseen, on tärkeää. Monethan selaavat nettiä puhelimellaan tai chattailevat kävellessään. Kun liikutaan liukkaalla alustalla pitää keskittyä liikkumiseen eikä viedä ajatuksia muualle.
Virtanen kehottaa jalankulkijoita kiinnittämään huomiota säähän.
– Pyritään nauttimaan talvikeleistä. Talveen kuuluu se, että on sekä suojaa että pakkasta, mutta meidän liikkuvien ihmisten tulee huomioida se. Katsotaan vähän ikkunasta ulos, että millainen keli on, ennen kuin lähdetään ulos.