Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) piti seminaarin, joka oli kuin tilaustyö: säästöjen ja velkaantumisen lopettamisen kanssa ei pidä hoppuilla, joutaapa seuraavakin hallitus ne hoidella.
Urpilainen piti Säätytalolla torstaina talousfoorumin. Se olikin hallitukselle vasta kolmas tässä kuussa.
Urpilaisen seminaari oli tosin hupaisimmasta päästä: se pidettiin suljettujen ovien takana ja muistoksi kansakunnalle siitä jää vain Urpilaisen oma, tilaustyötä muistuttava tiivistelmä tilaisuuden annista.
Oli taas samat ja ikuiset pasiholmit, jussimustoset, seijailmakunnakset, juhanavartiaiset, vesavihriälät ja enttententtenkorkmanit, joiden puheita ei saanut kuvata eikä kuunnella. Kutsun perään seminaariin osallistujille oli lähetetty täsmennysposti, että se on sitten vain ja yksin rva valtiovarainministeri, joka seminaarin sisältöä kommentoi.
Kahden tunnin jälkeen Urpilainen tuli sitten kiireisenä kuin savusukeltaja kertomaan, miten talousviisaat olivat varoittaneet, että kolmen miljardin säästöpaketti maaliskuun kehysriihessä on kerta kaikkiaan liikaa ja kaataa talouden edellytykset. Angry Birdsien myyntimatkalla Afrikassa seilaavan pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) puheet reilun kolmen miljardin korjausurakasta eivät siis kelpaa valtiovarainministerille. Summa on muuten Urpilaisen oman ministeriön virkamiesten laskema luku.
Media ei talousviisaiden puheista voi tietenkään tietää höykäsen pöläystä, koska toimittajia ei päästetty puheita kuuntelemaan.
Mitä ne täällä muuten naureskelevat Valko-Venäjan Alexander Lukashenkolle?
Voi olla - ja onkin - viisasta, ettei taloutta kaadeta maaliskuussa hirttäytymällä kertarytinällä täsmälliseen miljardien säästöpakettiin. Vaan kun. Vaan kun aikaa olisi ollut jo monta vuotta reagoida velkaantumistavoitteen karkaamiseen. Urpilainenkin seurasi puolueineen tilanteen muuttumista katastrofin asteelle kädet taskussa, kunnes Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen (sd.) takoi hänelle viime kesänä järkeä päähän. Naurettavuuden ja huippu oli, kun Urpilainen rehenteli syksyllä puoluevaltuustolleen SDP:n herättäneen Suomen kriisitietoisuuteen. Se oli mainio osoitus, että SDP:n puheenjohtaja pitää äänestäjiä tyhminä, arvio saattaa tosin pitää paikkansa.
Mutta velan taittamistavoitteella - jonka sivumennen sanoen piti olla hallituksen päätavoite - Urpilainen pyyhkii nyt poliittista ahteria.
Siis hallituksen päätavoitteella.
Siitä Urpilainen ei - tietenkään - tingi, että säästöt/leikkaukset ja veronkorotukset kulkevat jatkossakin linjalla 50-50. Sitä Urpilainen ei kertonut, että suurin osa hänen talousseminaarinsa talousviisaista pitää periaatetta typeränä.
Eli iloitkaa, kansalaiset! Ainakin veronkorotuksia on luvassa! ALV:t nousevat ensin ja kun hallitus hämää säästöiksi kuntien valtionosuuksien leikkaukset, myös kunnallisverot nousevat. Kaivakaa kuvetta, kuten entinen mies sanoi. Toinen entinen mies sanoi, että jos ei voi säästää pitää lainata.
Sitä ei tosin pidä ihmetellä, että Urpilainen kasaa ongelmat seuraavan hallituksen niskaan:
SDP ei nimittäin 15,5 prosentin kannatuksella ole siinä mukana. Ja SDP:llä saattaa olla toukokuun jälkeen uusi puheenjohtajakin.
x x x x x x x x x
Eduskunta kokoontuu ensi viikolla ns. hyvin levänneenä puolentoista kuukauden joululoman jälkeen.
Hartaasti odotettu valtiopäivien avajaiskeskustelu ensi keskiviikkona surkastui jo alkuunsa, kun opposition terävin kärki loistaa poissaolollaan. Keskustan Juha Sipilä sairastaa veritulppaansa ja Perussuomalaisten Timo Soini rukoilee paremman maailman puolesta Valkoisessa Talossa Barack Obaman rukousaamiaisella.
Mutta!
Epätoivoon ei kannata sortua! Nakataan oppositio salista kuppilan puolelle kermakahvin juontiin ja päästetään hallitus tappelemaan keskenään. Meinaan, tänä keväänä oppositio on pelkkä vastaantulija, kun hallituspuolueet alkavat riidellä toistensa kanssa.
Siinä poliittinen hurme lentää. Vappuna lasketaan eloonjääneet.