Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon nettikirjoitukset vuosituhannen alussa ovat aiheuttaneet kohuja, mutta niiden systemaattinen läpikäynti on ollut harvassa.
Iltalehden politiikan toimittajan Lauri Nurmen epävirallinen elämäkerta Jussi Halla-ahosta piirtää aiempaa tarkemman kuvan kirjoituksista, jotka olivat nostamassa Tampereella vuonna 1971 syntynyttä Halla-ahoa politiikan eturiviin.
Halla-ahon ilmaisu on siistiytynyt hänen noustuaan politiikkaan, ja hän on puoluejohtajana tehnyt pesäeroa etnonationalisteihin. Sukulainen, jonka sukulaissuhdetta ei kirjassa avata, kuvasi ajatuksiaan kesällä 2020:
– En usko Jussin maltillistuneen. Hän peittelee todellisia ajatuksiaan, koska arvioi, että niiden toistamisesta ei enää ole julkisuudessa etua kannatuksen hankkimisen näkökulmasta.
Lauri Nurmen mielestä jokaisen lukijan on itse arvioitava, onko Halla-aho maltillistunut. Kirjassaan hän kertoo yrittäneensä tarjota mahdollisimman paljon uutta tietoa kohteestaan.
Suhde juutalaisuuteen nousee esiin
Halla-aho kirjautui ensimmäisen kerran kansallismielisen Suomen Sisun keskustelupalstalle vuosituhannen vaihteessa nousten sen kantavaksi voimaksi. Toukokuussa 2000 matka jatkui Suomen Sisun keskustelu- ja kirjallisuuspiiriin.
Nurmen mielestä Halla-ahon yhteiskunnallista ajattelua kuvaa, että tämä valitsi Suomen Sisun juuri tuolloin. Suomalaisuuden Liitto oli näyttänyt kevättalvella ovea sisulaisille, jotka kirjoittivat verkkosivuillaan rotuopeista. Palstan yleissävy näyttäytyy kirjan esimerkkien kautta avoimen rasistisena.
Halla-ahon kirjoituksissa toistuu eri vuosina myös kielteinen suhtautuminen juutalaisuuteen. Nurmen tulkinnan mukaan kyse ei ole sattumasta.