Juice Leskisen elämästä paljastuksia uutuuskirjassa
Juice Leskinen vuonna 2005.
Julkaistu 15.10.2012 17:36(Päivitetty 16.10.2012 09:54)
Kulturelli Tampere on innoittanut monen kuuluisan muusikon luomisvoiman huippuunsa. Eräs heistä on sanoittajanero Juice Leskinen.
Ilpo Rantasen kirjoittama Vuonna 85 – manserockin lyhyt oppimäärä (Siltala) sen todistaa: Tampereelta on noussut tähtitaivaan huipulle mittava määrä lahjakkaita muusikoita, sanoittajia ja säveltäjiä. He eivät ole tarvinneet uransa höysteeksi muotivirtauksia tai mitään, mikä on vastoin omaa itseä. Mauri "Moog" Konttinen, Alwari Tuohitorvi, Mikko Alatalo, Mika Sundqvist, Dave Lindholm, Tabula Rasa, Eppu Normaali, Popeda ja Pate Mustajärvi ovat yhä muistoissa musiikkinsa kautta.
Juice Leskinen nuorena muusikkona.
Juice Leskinen muutti Juankoskelta Tampereelle vuonna 1970. Kulttuurikaupungissa eletyt 25 vuotta koituivat Juicen uran tuottoisimmiksi. Hänen esikoislevynsä myi kultaa vuonna 1973, yhtyeen nimi oli Coitus Int.
Sitten tulivat Juice, Slam ja lopulta Grand Slam. Jälkimmäisen kitaristi, Hannu "Puntti" Valtonen, paljastaa uutuuskirjassa, että Juice oli luonteeltaan luontaisen utelias ja aina valmis tekemään kaikkea, oli se sitten laulunteksti, runo, kolumni tai käännöstyö.
"Loppui keikka mihin aikaan tahansa, Juice heräsi aamulla viiden kuuden maissa työskentelemään. Kun hän yhdeksältä herätti minut, hän oli ehtinyt siis vääntää tekstejä jo tuntikausia."
Juice Leskinen ja Grand Slam vuonna 1985.
Kirja päivässä
Juice Leskisen sanoittamat kappaleet koskettivat kansan syviä tuntoja, varsinkin Viidestoista yö saa yhä monet kyyneliin.
"Alun perin kappale kuvaa Juicen kahden viikon mittaisen ryyppyputken jälkeistä olotilaa, mutta siitä huolimatta se on 1980-luvulta alkaen ollut vakiotavaraa myös koulujen laulukirjoissa."
Juicella oli mieletön tiedonhalu. Hän saattoi lukea kirjan päivässä, joten myös kappaleiden teksteissä vilahti ajoittain kirjailijoita, kuten suositussa Marilyn-biisissä näytelmäkirjailija Arthur Miller. Myös maantieto oli sanoittajaneron hanskassa: Juice osasi Suomen kartan ulkoa vesistöjä myöten. Sieltä kumpusi muun muassa Kulttuuri saapui Ähtäriin ja Eesti (On My Mind).
Juice Leskisenä oleminen vaati veronsa.
"Edes vuonna 1988 koettu maksakirroosi, jota seuranneella hoitojaksolla Juice omien sanojensa mukaan ”laihtui 60 litraa”, ei pidemmän päälle muuttanut mestarin elämäntapoja. Ei Juice oikein edes halunnut muuttua. Hän vain tykkäsi olla koko ajan hönössä".
Nelisen vuotta Grand Slam -yhtyeessä musisoinut Puntti Valtonenmuistelee Juicen itsensä sanoneen Maarit Tastulan tv-ohjelmassa, että juomisen olennainen syy löytyy sanoituksesta ”Hän juo ja juo kunnes juopuu / ja taakastaan hetkeksi luopuu."
– En nähnyt Juicea koskaan kovin onnellisena tai suunnattoman riemukkaana. Ehkä mielikuva johtui siitä, että Juice viihtyi paljon omissa ajatuksissaan. Hän kyllä tykkäsi orkesteristamme ja katseli tyytyväisenä muiden touhuilua, Puntti Valtonen toteaa MTV3.fille.
– Juice oli kielellinen nero. Hänen persoonaansa ei kerta kaikkiaan voi analysoida kahdella sanalla, siihen tarvittaisiin kokonainen sivu.
Tamperelaiskaverukset ja yhteistyökumppanit Mikko Alatalo ja Juice Leskinen vuonna 2004.
Elämäntapa koitui kohtaloksi
Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm oppi tuntemaan Juicea ollessaan roudarina vuoden 1988 kiertueella. Hän kävi Juicella myös sanoitusopissa.
"1980-luvun Juice, jonka vieressä Aulabaarissa istuminen oli suurin mahdollinen kunnia, ja se 2000-luvun hankala, lähes mahdoton Juice, olivat kaksi täysin eri ihmistä."
"Maksakirroosin lisäksi Juicea runteli aikuisiän diabetes. Munuaisten vajaatoimintaan määrätyissä dialyysihoidoissa hän kävi muutaman vuoden ajan, mutta lopulta kieltäytyi niistä kokonaan, mikä johti vääjäämättömästi yhä huonompaan fyysiseen ja henkiseen kuntoon."
Juice Leskinen kuoli vuonna 2006.
– Sain tiedon Juicen menehtymisestä kesken teatterin joulurevyyn. Tieto ei ollut yllättävä. Ikävöin Juicea, nykyisin näyttelijänä tunnettu Puntti Valtonen toteaa MTV3.fille.
