Joustavia kaupunkipientaloja Kotkan asuntomessuille

Heinäkuussa avattavien Korkan asuntomessujen sijainti on merellisen kaunis. Sekä tontit että talot ovat sellaisia, joista pääkaupunkiseudun hintoja tuskaileva voi vain kadehtia. Suurimmillaankin etäisyys kotiportailta rantaa on alle 200 metriä.

Monien mielenkiintoisten uutuuksien joukossa on esimerkiksi venäläisiä kaasubetonitaloja, puukuitulevytalo ja paikallinen innovaatio, lämpöbetonitalo jossa sementtiin on sekoitettu styrokspalloja ja saatu siten aikaan massivirakenne, joka toimii samalla myäs lämmöneristeenä.

Eräät kohteet toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä: messuilla esittäytyy sekä venäläinen että virolainen rakennustaito ja tekniikka.

Viime aikoina yhä useammin esillä olleet kaupunkipientalot ovat niinikään edustettuina. Nämä erkkitehti Jan Söderlundin suunnittelemat talot ovat perusajatukseltaan itse asiassa vanhoja - kysymyksessä on harjakattoinen puutalo, joka on laajennettavissa perheen tarpeiden muuttuessa. Hankkeeseen liittyy Osuuspankin lanseeraama rahoitusmuoto; ajatuksena on se, että jo ensiasuntoaan hankkiva perhe pääsee käsiksi omakotitaloon kun sekä talo että rahoitus suunnitellaan sopivaksi. Kohde on neljän paritalon muodostama asunto-osakeyhtiö.

Merikaupunki avaa paraatiovensa

Asuntomessujen projektin johtajan, Risto Iivosen mukaan keskeisenä tavoitteena on ollut rakentaa Hirssaaresta kaupunginosa, jossa etusijalla ovat merellisyys, ekologisuus, turvallisuus ja verkkokaupunki.

"Merellisyys näkyy tietysti ennen kaikkea siinä että tämä on saari - jokaiselle asukkaalle on oma venepaikkakin. Ekologisuus piolestaan on tuulivoimaa - läheisyydessä on kaksi tuulivoimalaa, joista ostetaan energiaa päiväkotiin ja koko messuoperaatio pyäritetään tuulivoimalla. Lisäksi on tietysti maa- ja kaukolämpö ja myös aurinkovoimaa käytetään joissain kohteissa."

Alueelle rakennettiin tietoyhteyksiä varten laajakaistaverkko, joka takaa kaikki maassa tällä hetkellä saatavissa olevat verkkopalvelut. Kaikkien oli otettava tämä, mikä alussa aiheutti pientä vastahankaakin. Nyt kaikkien mieli on jo muuttunut.

Kaavan muoto valittiin arkkitehtikilpailussa, johon jätettiin noin 70 työtä. Jo lähtökohtana oli se, että puolet alueesta jätetään rakentamatta ja tietyt maastokohdat, kivet ja puut säilytetään. Puutarhojen osalta asukkaat hoitavat tonttinsa ja kaupunki panostaa erityisesti puistoihin ja yleisiin alueisiin.


( MTV3 Joka Kodin Asuntomarkkinat, 3.3.2002 )

Lue myös:

    Uusimmat