Viljeltyjä ja tuontikuusia jo iso osa joulupuista
Olohuoneen nurkkaa koristaa useimmissa kodeissa tänäkin jouluna se ehta ja alkuperäinen metsäkuusi. Kun joulupuita myydään vuosittain puolisen miljoonaa, luonnon vänkkyröittämiä metsäkuusia niistä on noin 370 000. Osingoille kuusikaupassa pääsevät toki viljellyt kotimaiset sekä ulkomailta tuodut joulupuut - säntillisesti kohoavat palstakuuset miellyttävät 80 000:aa ja tuontikuuset 50 000:ttä ostajaa.
-Tuontikuusten tulo kyllä huolestuttaa. On se kumma, kun muista maista täytyy tuoda kuusta tänne metsien maahan. Ja niinhän se on, että vaikka kotimaisen kuusen haluaisi, ostajan silmä ei ulkomaista puuta kotimaisesta erota, Joulupuuseuran puheenjohtaja, agronomi Markku Pulkkinen sureskelee.
Pulkkinen hengenheimolaisineen kehottaa joulunviettäjiä valitsemaan ympäristöystävällisemmän kotimaisen kuusen, oli se sitten viljelty tai metsästä reväisty. Rahtaus kun kuluttaa aina luonnon voimavaroja, eikä tuontikuusi ole monestikaan sen ylväämpi näky kuin supisuomalainen kuusikaan - päinvastoin!
-Tanskasta, josta ulkomaiset kuuset pääosin tulevat, tuodaan tänne ylijäämäkuusia, joiden laatu on muita heikompi. Ikävämpi juttu on se, että suomalaisen kuusenostajan on luotettava myyjän sanaan siitä, mistä kuusi on tämän mukaan peräisin, Pulkkinen selittää.
Tipe tipe tip tap
Kuusesta saa pulittaa tänä vuonna euroja noin kolmen-neljänkympin verran ja tuontipuusta noin kympin vähemmän. Sitä, kuinka moni saa kuusensa "ilmaiseksi", ei Joulupuuseuran mukaan tiedä pakkasukkokaan.
-Luulen tosin, että kuusivarkaudet ovat vähän liioiteltu juttu. Viime vuosisadan alkupuolella asiasta käytiin kovaakin polemiikkia, kun kansa vaati valtiolta erityistä kuusenhakureviiriä. Nykyään pöllijät suunnistavat viljelyalueille, joista monissa on jo pakko pitää vartijoita, kuusiasiantuntija kommentoi.
Eksoottisemmat joulupuut ovat Pulkkisen mukaan tulleet jäädäkseen ja parikymmentä prosenttia joulupökkelöistä onkin muita kuin niitä totuttuja. On serbiankuusta, mustakuusta, pihtakuusta ja hopea- eli okakuusta. Mitä ylemmäs Lappiin mennään, kuuset alkavat harventua ja pohjoisen väestä osa istuttaa vesijalkaan tyynesti männyn.
-Luonnonvaraista katajaa ei sen sijaan pidä mennä katkomaan. Se on rauhoitettu laji, Pulkkinen parahtaa.
Muovikuusilla ystävänsä
Kolmasosa kodeista on Joulupuuseuran näkemyksen mukaan kuusettomia. Pienet taloudet, joissa voi majailla vain yksinäinen leski tai sinkku, pakkaavat kamansa, ja häipyvät joulunviettoon kuusellisiin perheisiin.
-Joulupuun suosio on pysynyt varsin vakaana. Emme me ole havainneet, että kuusen trendi olisi mitenkään laskemaan päin. Muovikuusiakin hankitaan jatkuvasti edellisvuosia vähemmän, vaikkakin niille on toki oma tilauksensa. Allergiaperheet ovat esimerkiksi ottaneet muovikuusen omakseen, agronomi ymmärtää.
Pulkkinen kehottaa käsittelemään joulukuusta oikein, ettei muille kävisi yhtä köpelösti kuin hänelle viime vuonna.
-Kova pakkanen vei meidän yksilöstä neulaset jo tapaniksi. Siitä viisastuneena neuvonkin kylmän joulun varalta tuomaan kuusen viileään varastoon ja suihkuttamaan sen vedellä. Kun kuusen antaa siinä rauhassa sulaa, puu jaksaa paremmin. Kunhan vettä on koko ajan alla.
STT-Essi Kähkönen