Joukon Turkan nimi lienee syöpynyt jokaisen näyttelijäpiireissä vaikuttaneen aikalaisen mieleen. Teatterin parissa mittavan uran tehnyt mies ei ole tyytyväinen nykyiseen näyttelijäkoulutusjärjestelmään.
Jouko Turkka näkee selkeän eron menneen ja nykyisen teatterimaailman välillä. Menneinä vuosina Näyttelijänliitto määräsi yksinoikeudella, mitä Suomen teattereissa tapahtui.
Kyseessä oli Turkan sanoin korporaatio, jossa vain ne, jotka pääsivät Teatterikorkeakouluun, näyttelivät. Asetelma muuttui, kun näyttelijöiden määrä alkoi kasvaa voimakkaasti.
− Meillä oli ollut vain yksi teatterikoulu. Sitten Tampereelle tuli toinen. Ammattikunta revähti suureksi, ja yhtäkkiä teatterimaailman valtasi suuri työttömyys, Turkka sanoo ja lisää, ettei tilanne tule enää perääntymään entiselleen.
Näyttelijäksi synnytään
Näyttelijöitä valmistuu tätä nykyä siihen tahtiin, että työt alkavat olla lahjakkaimmillakin kortilla. Samaan aikaan teatterikouluihin on kuitenkin vaikea päästä sisään. Jouko Turkan mielestä systeemi on naurettava.
− On kerta kaikkiaan mieletöntä, että koulutukselle annetaan tällä tavalla merkitys. Silloin kun imetys loppuu, on jo määrätty, kenestä tulee mitä!
Turkka ei voi kuin ihmetellä kriteereitä, joiden perusteella näyttelijät koulutukseen nykyään karsitaan.
− Vakavasti otettava ihminen ei mene mukaan tällaisiin raateihin, Turkka toteaa.
Hän nostaa esimerkiksi eturivin ammattilaisen Martti Suosalon, joka läpäisi pääsykokeet vasta kolmannella yrittämällä.
Ketkä hakijoista olivat niin hyviä, että Suosalolta suljettiin koulun ovet kaksi kertaa, Turkka penää.
− Suurin osa heistä on nykyään toisissa ammateissa. Se (valintaprosessi) on pientä rikosta koko ajan. Väärät ihmiset valitaan väärään ammattiin, jossa heillä ei ole mitään edellytyksiä pärjätä, vaikka olisi kuinka saanut akateemisen koulutuksen, Turkka jyrisee.
Studio55/Jenni Kokkonen