Jopa terrorismista epäilty voi ostaa aseen USA:ssa – lain muuttamisesta ei edes keskustella

Laaja aseenkanto-oikeus pohjaa perustuslain toiseen lisäykseen, jonka mukaan jokaisella on oikeus puolustaa itseään ja maataan, kertoo Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori Rani-Henrik Andersson.

Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtajan Benita Heiskasen mukaan kyse on myös symbolisesta yksilönvapaudesta.

– Aselakien tiukennukset nähdään tämän vapauden rajoittamisena, Heiskanen sanoo. 

Liittovaltion lakeja on vaikea muuttaa 

Presidentti Barack Obama on esittänyt jatkokaudellaan aselakien kiristämistä, mutta yritykset karahtivat republikaanienemmistöisen kongressin vastustukseen. Esimerkiksi vuonna 2013 demokraatit eivät saaneet kongressissa riittävästi kannatusta rynnäkkökiväärien myyntikiellolle, joten kielto pudotettiin pois lakiesityksestä.

Republikaanit puolustavat jopa maan viranomaisten terroriepäiltyjen listalla olevien ihmisten aseenkanto-oikeutta.

Orlandon ampuja oli ollut tällaisella listalla. Andersonin mukaan ilmeisesti pelkkä terrorismiepäily ei kuitenkaan riittänyt rajoittamaan aseensaantia.

– Hän oli Yhdysvaltain kansalainen eikä häntä ollut syytetty tai tuomittu mistään.

Benita Heiskasen mukaan myöskään Yhdysvaltain kansallisen kivääriyhdistyksen (NRA) roolia ei voi ohittaa.

– Kongressiedustajienkin kampanjoita tukevalla aselobbari NRA:lla on valtavasti valtaa ja rahaa. 

Lait eroavat osavaltioittain 

Heiskasen mukaan perustuslain muuttamisesta ei edes keskustella Yhdysvalloissa. Vaaditut muutokset keskittyvät muun muassa myytäviin asetyyppeihin ja ostajille tehtäviin taustatarkistuksiin.

– Näitä säännellään lähinnä osavaltiotasolla, Heiskanen kertoo.

Aselait eroavat merkittävästi osavaltiosta riippuen. Osassa osavaltioita, kuten Floridassa, voi Law Center to Prevent Gun Violence -järjestön mukaan esimerkiksi ostaa rynnäkkökiväärin. Myöskään taustaselvityksiä ei yksityishenkilöiden välisessä asekaupassa vaadita, vaan myyjät ja ostajat saavat käydä asekauppaa ilman lupia. Esimerkiksi Californiassa taas vaaditaan aina taustaselvitys, sekä luvat myyjältä ja ostajalta. Myös useimmat konetuliaseet ovat kiellettyjä. 

Aselakikysymys näkyy myös vaaleissa 

Heiskasen mukaan aselainsäädäntö on keskeinen kysymys tulevissa presidentinvaaleissa, sillä sen seuraukset ovat läsnä maassa niin monella elämän alueella.

Todennäköisistä presidenttiehdokkaista Hillary Clinton ajaa Anderssonin mukaan tiukempaa asepolitiikkaa, mutta Donald Trumpkaan tuskin löyhentäisi aseiden saantia.

Eron huomaa myös ehdokkaiden suhtautumisessa Orlandon tapaukseen.

– Clinton esittää automaattiaseiden saannin rajoittamista ja Trump taas tekee Orlandosta maahanmuuttokysymyksen, Andersson kertoo.

Anderson uskoo, että Clinton selviytyy asekeskustelussa voittajana, sillä hänen argumenttinsa perustuvat faktoihin.

– Myös suurimmassa osassa mielipidemittauksista enemmistö amerikkalaisista on sitä mieltä, että aseiden saannin tiukentaminen lisäisi turvallisuutta, Andersson sanoo