"Joka kolmas euro katoaisi, valtava joukko tulisi jäämään ilman apua" – Sote-järjestöt kauhuissaan rahaministeriön leikkausesityksestä

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa omassa budjetissaan noin viidenneksen leikkausta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksiin. Valtiovarainministeriö pisti vielä kovemman leikkurin päälle ja ehdottaa joka kolmatta euroa pois. Riitta Särkelä pitää esitystä pohjanoteerauksena.

– Sosiaali- ja terveysjärjestöjen osalta valtiovarainministeriö esittää, että rahoitusta leikataan 127 miljoonalla eli joka kolmas euro katoaisi tältä sote-järjestökentältä, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton toiminnanjohtajana työskentelevä Riittä Särkelä.

Minkälaista reagointia se on aiheuttanut järjestökentässä?

– Me ollaan tietysti tyrmistyneitä ja huolissaan, koska se tarkoittaa, että valtava joukko ihmisiä, nimenomaan niitä, joita me autetaan matalalla kynnyksellä, tulisi jäämään ilman apua. 

Kiukas: Raju leikkaus tarkoittaisi yt-aaltoa

Ministeriön budjettiesitys antaa osviittaa siitä, mitä Veikkauksen tuoton aleneminen järjestöjen arjessa saattaa tarkoittaa. Asiantuntijan mukaan runsas leikkaus tarkoittaisi yt-aaltoa.

– Kyllä se sitä varmasti tarkoittaisi. Ja järjestöt eivät ole niinkään huolissaan niistä omista työpaikoistaan sinänsä, vaan siitä, että mitä silloin jää tekemättä? Peruuntuu valtava määrä vertaistukea, auttavia puhelimia ehkä menee kiinni, leiritoimintaa jää pois, kohtaamispaikkoja jää pois. Ja tämähän on kaikki sellaista toimintaa, joka tarvitsee ihmisen, joka kohtaa toisen ihmisen ja niitä kohtaajia on sitten paljon vähemmän, kertoo Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas. 

"Nyt leikataan erittäin väärästä kohtaa"

Järjestökentällä ollaan sitä mieltä, että suunnitellut säästöt tulisivat kalliiksi.

– Se kaatuu julkisten palveluiden syliin. Ihmiset jää ilman apua. Ja se on inhimillsesti tosi väärin ja tosi kallista. Nyt leikataan erittäin väärästä kohtaa, Särkelä toteaa. 

Asiantuntijan mukaan leikkaus tarkoittaisi myös sitä, että hallituksen työllisyystavoitteet karkaavat kauemmas. 

– Nyt täytyy ymmärtää, että jos sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia vahvistava työ tätä kautta leikkaantuu, niin esimerkiksi hallituksen työllisyystavoitteet ja myös tavoitteet talouden tasapainottamisesta karkaa yhä kauemmas, arvioi MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

 – Jos työ mielenterveyden vahvistamisen alueella hiipuu, niin sillä on ihan suoraan vaikutusta siihen, että miten työllisyysastetta pystytään yhteiskunnassa vahvistamaan, Aalto-Matturi jatkaa. 

Soste: Voisiko arpajaisveroa alentaa?

Yleishyödyllisten toimijoiden, kuten sote-järjestöjen, rahoitus tulee pitkälti Veikkauksen rahapelitoiminnan tuotoista. Tuottojen lasku johtuu muun muassa hajasijoitettujen automaattien määrän vähentämisestä, siirtymisestä tunnistautumiseen automaattipelaamisessa sekä ulkomaisille sivustoille suuntautuvasta pelaamisesta.

Rahoitusvajetta voi Sosten mukaan paikata esimerkiksi arpajaisveroa alentamalla, siirtämällä avustuskohteita valtion budjettirahoituksen piiriin, kompensoimalla tuoton laskua suoraan budjettivaroin ja vahvistamalla Veikkauksen kanavointikykyä. Veron lasku olisi järjestökentän mukaan teknisesti helposti toteutettavissa.

Arpajaisveroprosenttia on nostettu 2000-luvun aikana noin 4 %:sta nykyiseen 12 %:iin. Esimerkiksi laskemalla arpajaisveroprosenttia Veikkaukselle jäisi järjestökentän mukaan enemmän tuloutettavaa.

Sosten mukaan arpajaislainsäädännöllä voidaan puolestaan varmistaa, että pelaaminen kanavoituu Veikkaukselle, jotta yleiskatteellisesta budjetista kompensoitava osuus ei alati jatkossa kasva. Järjestöstä huomautetaan, että kanavoinnin tarkoituksena ei olisi lisätä pelaamista, vaan kanavoida jo tapahtuva pelaaminen toimiluvattomilta yhtiöiltä vastuullisuuttaan vahvistaville toimiluvallisille yhtiöille.

Hallitus pitää budjettiriihen syyskuun puolivälissä.