Suomessa syntyy vuosittain noin 70 miljoonaa tonnia jätettä. Noin viisi prosenttia tästä jätemäärästä muodostuu yhdyskuntajätteistä ja -lietteistä, eli kotitalouksien ja siihen rinnastettavien teollisuus- tai palvelutoiminnan jätteistä. Kun otetaan huomioon kaiken kulutuksestamme syntyneen jätteen, jokainen meistä tuottaa jätettä noin 500 kg vuodessa. Eniten jätteistä on vaivaa ympäristölle ja terveydelle. Terveyshaitta voi aiheutua esimerkiksi jätteiden myrkyllisyydestä tai jätteessä elävistä taudinaiheuttajista, ympäristöhaitat taas voivat kohdistua ilmaan, vesiin ja maaperään.
Suomen jätehuolto perustuu ympäristölainsäädäntöön. Lainsäädännön keskeisin tavoite on vähentää jätteen syntymistä. Jätteiden välttämisen kannalta valintapäätös eli tavaroiden ostohetki on koko jätteenkierron tärkein vaihe. Vaikka jätteetöntä kulutusta tuskin on olemassa, voi kuluttaja silti valita vähäjätteisen ja runsasjätteisen kuluttamisen väliltä.
Kulutustottumuksilla voi vaikuttaa
Koska suuri osa kaatopaikalle päätyvästä jätteestä on vielä käyttökelpoista tavaraa tai ainakin hyödynnettävissä raaka-aineena uusien tuotteiden valmistuksessa, olisi suuri osa jätteistä vältettävissä muuttamalla kulutustottumuksia. Hyviä konsteja välttää turhaa jätteensyntymistä on ostaa tavarat harkiten. Hyvä laatu, tavaran sopiva takuuaika ja hyvät raaka-aineet takaavat usein tavaran pidemmän käyttöiän.
Lisäksi on hyvä muistaa, että kaiken ei tarvitse olla omaa, eli myös tavaroiden lainaaminen on ympäristöystävällistä toimintaa. "Ei mainoksia" -tarra ulko-ovessa vähentää kertyvän paperijätteen määrää huomattavasti, samoin toimistoissa voidaan käyttää harkitsevampaa tulostus- ja kopiointikäytäntöä. Kertakäyttö on turhaa luonnon kuormittamista, kaikki kertakäyttöiset pussit, astiat, vaipat ja nenäliinat voi usein korvata kestävällä vaihtoehdolla.
